Nukuimme aamulla pitkään ja lähdimme junalla kohti Hillerödiä ja Fredriksborgin linnaa. Junaliikenne toimii täällä kuin ajatus, ei ole tarvinnut montaa minuuttia odotella junia, niitä tulee ja menee ja ne on vielä mukaviakin. Fredriksborgin linna on barokkityylinen linna. Barokkityylihän on sellaista krumeluuria eli kultaa ja röpellystä. Tosin puutarhassa se tarkoittaa monesti muotopuutarhaa.
Tutustuimme ekaksi linnassa olevaan taidenäyttelyyn. Ja heti perään valokuvanäyttelyyn. Ihan oli mielenkiintoisia molemmat. Sitten pääsimme tutustumaan itse linnaan. Fredriksborgin linnassa oli erikoista se, että historiallisia esineitä ja huonekaluja ei oltu sijoitettu lasin taakse tai muuten vaan ulottumattomiin vaan kaikkea pääsi tutkimaan lähietäisyydeltä. Jokaisessa huoneessa oli tietenkin Helga, joka piti vahtia, ettei kukaan vie mitään mukanaan. Huoneet olivat kuninkaalliseen tyyliin sopivasti isoja ja katot varsinkin olivat melko näyttäviä. Kultaa ja kimallusta riitti. Vierailimme mm. linnan kirkossa, jossa oli sellaiset hauskat urut, että toinen soitti edessä ja urkujen takana toinen veteli naruja, jotta palkeet täyttyivät ilmalla. Pitkin linnaa oli seinille sijoitettu sellaisia vaakunakilpien näköisiä peltiplakaatteja. Ne oli ilmeisesti jotain kunnialaattoja, joita ripustettiin linnan seinille, kun jollekin annettiin Tanskan korkeimpia kunniamerkkejä. Löysimme kirkosta 3 suomenkielistä laattaa!
The Great Hall oli myös näkemisen arvoinen: huone oli kooltaan ehkä 12 m X 47 m ja korkeutta varmaan 10-12 m. Ja tapettina oli kudottua kuviokangasta eli gobeliinia! Edelliset tapetit olivat palon yhteydessä tuhoutuneet ja uudet kudottiin vuosina 1901-1928 kaksilla puilla (joissa oli 6 metriä leveä loimi) 14 kutojan voimin eli yhden huoneen tapettien uusimiseen meni 27 vuotta kokopäivätoimista kutomista!
Kaikenkaikkiaan varmaankin paras linnakohde Tanskanmaalla tällä reissulla. Pois lähtiessämme kiersimme vielä muotopuutarhan kautta. Väkisinkin herättää ihailua se miten Buxus pensaista saadaan ihan minkämuotoisia vaan. Kävelyretki oli muutenkin miellyttävä, kun aurinkoa ja lämmintä riitti ja maisemat olivat upeat.
Paluumatka sujui taas luonnikkaasti junalla. Tosin Juhani joutui pelastustehtäviin, kun vaunuosastoome tuli vanhempi mies, joka jäi seisomaan vaunun automaattiovien eteen ja papatti jotain tanskaksi. Toljotimme kuin Pöö-kirjain aapisen laidalla, että mistä mahtaa olla kyse. Kävi ilmi, että automaattiovet olivat sulkeutuneet miehen takana ja hänen takkinsa oli jäänyt oven väliin eikä hän päässyt liikkumaan eteen eikä taakse eikä pyöreähkö mies ylettänyt painamaan nappia selkänsä takana. Juttelimme pelastustöiden jälkeen hetken ja hän oli käynyt joskus Suomessakin.
Suomalaisiin täällä on törmännyt joka paikassa. Ilmeisesti moni muukin oli saanut loistavan idean lähteä Köpikseen pääsiäiseksi 🙂
Tänään sitten koitti eräs reissumme kulminaatiopiste eli smörrebröd. Voileipä ei oikeastaan riitä kuvaamaan tätä syötävää, koska leipä on yleensä statistin osassa näissä leivissä. Päällä on kaikkea hyvää kokolihapihvistä paistettuun kalaan ja katkaravuista kananmuniin ja vihanneksiin. Eli smörreböd on oikeastaan Tanskan terveellisempi ja maukkaampi vastine hampurilaiselle. Lisäksi smörrebröd on aineksiinsa nähden kohtuullisen hintainen: katkarapuleipä (se Ruotsinlaivalta tuttu) maksoi vajaa 5 euroa ja loput 4 euron kieppeillä.
Huomenna lähdetään kotiin. Ajattelimme vielä vierailla Rosenborgin linnassa, jos vain suinkin ehdimme. Lentohan lähtee vasta illalla. Kauppojen aukiolosta meillä ei ole käsitystä. Yritämme kuitenkin saada jostain remouladea mukaan. 7-11 liikkeissä ei juurikaan tuota herkkua ole tarjolla.
Raportti täältä päättyy tähän tämän päivän osalta. 🙂
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 