Tukholma 29.6.2010

Terveiset taas reissusta!

Saatiin tossa keväällä päähämme lähteä katsomaan Annie Leibovitzin näyttelyä Tukholmaan. Ja koska laivamatkailua on jo nähty, päätimme tällä kertaa lentää tänne. Norwegian suostui kuljettamaan kaksi henkilöä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin 142 eurolla, joten eikun matkaan.

Aamulla lennon piti lähteä klo 9.05 Helsingistä, mutta koneen kapteenin mukaan matkatavaroiden käsittelijöitä oli töissä liian vähän ja niin me istuimme yli puoli tuntia hikiseessä ja kuumassa koneessa odottaen, että joku ystävällinen sielu nakkaa matkatavarat ruumaan. Lopulta päästiin matkaan.

Meille oli heti alkujaan selvää, että koska Ruotsin ainoa Starbucks kahvila sijaitsee Arlandan lentokentällä, me haemme sieltä keräilymukin. Helpommin sanottu kuin tehty! Starbucks sijaitsee terminaalissa 5 turvatarkastuksen toisella puolella ja koska me saavuimme terminaaliin 2 ja poistuimme turva-alueelta, emme enää päässeet Starbucksiin. Ystävällinen infotäti kertoi meille, että kun lähdemme pois meidän täytyy mennä terminaaliin 2 ja tsekata itsemme siellä sisään. Sen jälkeen hyppäämme lentokentän sisäiseen bussiin ja hurautamme terminaaliin 5, ostamme mukin ja hurautamme bussilla takaisin terminaaliin 2. 🙂 Womans gotta do, what womans gotta do…

Lentokentältä kiisimme junalla Tukholman Centralstationille jopa 200 km/h. Rautieasemalta kävelimme kauniissa säässä Hötorgetin torin kautta Stureplanille Hotell Kung Carliin. Hötorgetilta mukaan tarttui aivan loistavia herneitä :). Hotellilla respassa ei löydetty tietenkään meidän varausta ollenkaan, mutta näppärä respatytsy naputteli koneelle uuden varauksen ja saimme huoneen.

Vähän aikaa levättyämme kävimme syömässä ja suunnistimme Tunnelbaanalla kohti Slussenia. Fotografiet museo sijaitsee Viking Linen terminaalin välittömässä läheisyydessä, joten Slussenilta ei ollut enää pitkä kävelymatka.

Itse näyttely oli loistava. Pidän Annie Leibovitzin tavasta ottaa kuvia. Mieleenpainuvimmat kuvat olivat Jack Nickholssonin kuva ja valokuvaajan veljestään ja isästään ottama kuva. Ostin myymälästä Annie Liebovitzin kirjan joka painaa ihan oikeesti ainakin 5 kiloa. Onneksi Juhani suostui kantamaan kirjan repussaan.

Kulttuurin jälkeen päätimme lähteä metrojunalla Kistaan isohkoon ostoskeskukseen. Yritimme ostaa yhden päivän liput siitä lipunmyyntitiskiltä, jossa luki Biljetter (mielestäni ihan looginen ajatus, kun ottaa huomioon biljetter myymälän toimialan ja sijainnin metron sisäänmenoportin äärellä). Lippuneiti kuitenkin kertoi meille, että hän ei myy päivän lippuja vaan ne täytyy ostaa Pressbyroosta (sellainen mini R-kioski) aulan toiselta puolelta. No pääasia, että päästiin matkaan.

Kistassa kiersimme koko shopping centerin. Lopulta ostimme vain pullon Coca-Cola lightia ja lähdimme. Kistan vierailun kohokohta oli 12 sentin piikkikoroilla lähes täydellisesti kävellyt, pitkäjalkainen ja loistavasäärinen parrakas mies. Maassa maan tavalla… 😀

Kun saavuimme takaisin hotellille, jalkamme ilmoittivat, että päivän kävelyt on nyt kävelty. Minulla on jo pari viikkoa ollut selkä jumissa, kun tuli riehuttua siimaleikkurin kanssa. Maanantaina kävin lekurilla hakemassa troppia, kun jumitus eteni issiakseen asti ja lekuri sanoi, että paraneminen nopeutuu, jos tekee kaksi pientä lenkkiä joka päivä. Onkohan tämän päivän pienet lenkit nyt tehty? 🙂

Huomenna lähdetään botskilla Drottningsholmin linnaan. Olemme jo nähneet Victoria ja Daniel tavaraa monenlaista, mutta luulenpa linnasta löytyvän lisää. Ostaisko hääparin kuvalla varustetun tiskirätin?

Huomiseen!

Anne ja Juhani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s