Täällä taas!
Aamulla sanoimme aamiaisen jälkeen näkemiin loistavalle hotellillemme. Aurinko paistoi ja lämpöä oli kohtuulliset 25 – 29 C, joten totesimme sään olevan oivallinen vierailuun Arboretumissa, joka sijaitsee 15 minuutin ajon päässä Ljubljanasta.
Käppäilimme pitkin ja poikin kasvitieteellistä puutarhaa. Parhaat palat olivat vesiaiheiden ympärille tehdyt puutarhat. Niissä oli mukava tunnelma. Näimme suuren karpin ja monta muutakin fisua.

Ihmiset kävivät ruokkimassa tietyssä paikassa niitä kaloja ja nehän ryntäsivät ahneina ruokailemaan niin, että osa joutui veden pinnan yläpuolelle, kun muut tunkivat alhaaltapäin ruuan perässä.
Olisin kaivannut vähän enemmän paikallisia kasveja ja muutakin kuin melko normaaleja perennoja puistoon. Nimilaputkin puuttuivat aika monelta puulta ja muultakin kasvilta, mutta ihan mukava aamupäivän pikku kävely. Puistossa oli aika paljon koivuja, mutta olivat meidän mielestä vähän kitukasvuisia. Saattaa olla, että ilmasto täällä on kokonaisuutena liian kuumaa.
Arboretumilta suuntasimme ajokkimme kohti Blediä, johon oli matkaa noin 50 km. Bled on pieni 10 000 asukkaan kaupunki, jossa on jo kauan ollut kylpylöitä. Kaupungin suurin nähtävyys on Bledin linna, joka sijaitsee 130 metriä korkean kallion päällä.

Nykyään linnassa toimii museo, missä kerrotaan ympäristön historiasta aina 3000 EAA asti. Siltä ajalta on löytynyt työkaluja ja muitakin merkkejä asujamistosta.
Olemme käyneet monessa linnassa, mutta Bled on todennäköisesti parhaalla paikalla ikinä. Linnasta avautuu näkymä jäätikköjärvelle ja järven saaressa olevalle kirkolle. Ei haittais vaikka kesämökillä olis sellaiset maisemat. Näkemisen arvoinen paikka ihan ehdottomasti.
Linnalta laskeuduimme itse Blediin.
Kaupungilla oli jotkut festarit ja pääsimmkin seuraamaan solttujen äkseeräämistä ja soittokunnan toimintaa. Aika jäykkää oli solttujen polvet suorana tapahtuva liikkuminen. 🙂 Suurin osa yleisöstä oli 30 + ikäistä ja ihan oli 80 + porukkaakin paikalla.
Nälkäkin jo yllätti ja festariruokaa oli tarjolla. Juhani halusi lihayllätyksen, mutta minä halusin grillatun kalan. Todennäköisesti kala oli seabassia (en tiedä suomenkielistä nimeä) ja hyvää se oli. Juhanin ruoka koostui sian kylkipalasta, kasslerista, ulkofilepihvistä, n. 10 jauhelihapuikosta, kämmenen kokoisesta jauhelihapihvistä, yhdestä 3 cm paksusta hiivaleivästä (halkaisija 15 cm) ja kahdesta perunasta. Hintaa oli 14 euroa. Puoleen väliin annostaan päästyään Juhanilta tuli tilannetiedotus, että nyt taitaa jäädä osa syömättä. Lopulta syömättä jäi kassleri ja siankylki. Siankylki oli kuulemma kohtuullisen silavainen. Mutta ruoka oli kuulemma hyvää! 🙂
Bledistä suuntasimme kohti Villachia, Itävaltaa, johon oli matkaa n. 50 km. Ajoimme 7,8 km pitkää tunnelia vuoren läpi.
Villachista on muuten 15 km Italiaan, joten ajattelimme aamulla käydä kaffeella siellä.
Olemme nyt ajaneet autolla n. 600 km 6 päivässä. Täälläpäin on tosi outoa, kun eri valtiot ovat ihan nurkan takana koko ajan (olemme käyneet tähän mennessä Itävallassa, Unkarissa ja Sloveniassa). Unkarissa huomattiin euron edut, kun siellä jouduimme vaihtamaan valuuttaa. Croatiaan ja Zagrebiinkin olis mieli tehnyt vierailulle, mutta se olisi ollut n. 120 km suuntaansa ja ajateltiin ajamisen sijaan viettää vähän laiskaa aikaa.
Tämän hetkinen hotellimme (Romantik Hotel Post) sijaitsee Villachissa kävelykatujen ympäröimänä kaunilla paikalla keskellä vanhaa kaupunkia. Ikkunasta avauutuu näköala katedraaliin, jonka kellotornista on tullut äänimerkkejä tasa- ja puolitunnein. Emme ole vielä selvittäneet, että mikä logiikka kellon kilkuttamisella on, sillä puolelta kello lyö jotain 15 ja 22 välillä (tai molemmat yhteensä) ja tasalta kello lyö jonkun lukeman joka on noin tuplat edellisestä sessiosta. Tosin veikkaamme, että jossain vaiheessa kellot jäivät jumiin, koska ne kilkattivat ainakin 5 min yhteen menoon.
Lähdimme jokin aika sitten etsimään kylmää juotavaa ja törmäsimme tuolla kadulla Tuck-munkkiin ja sen kaveriin. Ne olivat pukeutuneet sellaisiin ruskeisiin kaapuihin ja niillä oli joku naruviritelmä vyötäisilla pitämässä kaapua paikallaan. Tuli välittömästi mieleen Lapinlahden lintujen munkki -sketsit :D.
Huomiseen…
Anne ja Juhani