Torstai 23.12.2010 Strasbourgista Avignoniin

Lähdimme liikkeelle vasta klo 11 kieppeillä ja päätimme poiketa matkalla Haut-Kroeningsbourg linnaan. Strasbourgin ulkopuolella oli vielä paikkapaikoin lunta jokunen kokkare, mutta etelämmäs mentäessä lämpötila nousi ja kaikki jäljet lumesta hävisivät.

Matkalla linnaan törmäsimme paikannimiin Orschwiller, Guebwiller ja Goxwiller. Odottelimme koko ajan törmäävämme myös Texwilleriin, mutta ei…

Haut-Kroeningsbourgin linna itse sijaitsee 755 m korkealla metsäisellä harjanteella itä-länsi suunnassa. Vuoren juurella oli aivan lumoavan kaunis pieni ranskalainen kylä, jonka talot olivat selkeästi 1600 – 1800 luvuilta. Alhaalla laaksossa oli sankka sumu, mutta kun aloimme kiivetä yhä ylöspäin, kuten se kuuluisa nokisutari, niin sumu alkoi hälvetä ja lämpötila nousta. Melkein huipulla eteemme avautui huikaiseva näkymä alas vuorelta. Tosin koko muu maisema oli sumun peitossa paitsi maaston korkeimmat kohdat, jotka olivat näkyvissä kuten ne kuuluisat Loch-Nessin hirviön kyttyrät. Muutaman kuvankin otin maisemista. 🙂

Haut-Koeningsburgin linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1147 ja vuonna 1192 linnasta tuli Koeningsburgien ’Royal castle’. Linna on aikoinaan ryövätty 1600-luvulla ja poltettu ja sitä alettiin entistämään 1800 – luvun lopulta. Linna avattiin yleisölle vuonna 1908. Ryöväyksestä ja polttamisesta johtuen linnassa ei juurikaan ollut näytillä kalusteita, paitsi jotain aikalaiskalusteita muualta haalittuna. Myöskään mitään kankaita ei ollut. Lämmityskustannuksia linnassa ei ollut myöskään, päätellen siitä, että melkein kaikki ikkunat oli auki ja sisällä oli kylmempää kuin ulkona.

Haut-Kroeningbourgin linna oli ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Maisemat saattavat kesäaikaan olla vieläkin mukavammat. Alsacen alue on hyvin kaunista seutua (se mitä sumulta nähtiin). Alsace sijaitsee Ranskan, Saksan ja Sveitsin rajamailla. Alue on kuulunut milloin Ranskalla ja milloin Saksalle (viimeksi 1944 alue palautui Ranskalle oltuaan osa Saksaa 3 vuotta) ja sen huomaa paikannimistä, jotka ovat aika sillisalaattia. Alueella asuu 1 700 000 ihmistä ja kieli on ranska. Tosin vanhemmat ihmiset puhuvat vielä elsassin murretta, joka muistuttaa Sveitsin saksaa.

Linnasta lähdimme etelämpää reittiä kohti Avignonia. Vuoren etelärinteet olivat täynnä viiniköynnöksiä. Saavuimme toiseen idylliseen ranskalaiseen kylään, jonka kapeat kadut tai oikeammin kujat olivat selvästi suunniteltu hevosvetoisille ajopeleille. Mutta oli niin kaunista…

Ajelimme parilla pysähdyksellä Avignoniin ja saavuimme puolen yön paikkeilla camping alueen porteille. Ja kuten normaalia, alueelle ei päässyt enää sisään siihen aikaan, joten leiriydyimme parkkikselle alueen ulkopuolelle. Mikäs sitä oli siinä yöpyä – Rhone joen vesi meni kovaa vauhtia ohi 7 m päässä eikä tarvinnut maksaa yöpymisestä mitään.

Ranskalaiset moottoritiet eivät ole ihan niin leveitä kuin Saksassa, mutta jotenkin täällä on mukavampi ajaa kuin Saksan puolella. Suurin sallittu nopeus on 130 km/h ja osalla moottoriteistä on lisärajoituksena se, että sateen aikana suurin sallittu nopeus on 110 km/h. Moottoritiellä on sääntönä ajaa tiukasti oikean puoleisinta kaistaa ja kaistanvaihtoja tulee aika paljon, koska myös rekat käyttävät oikeanpuoleisinta kaistaa.

Kaupungeissa ranskalaiset ajavat kuin viimeistä päivää. Sellaiset alueet missä Suomessa olisi turvallisesti nopeusrajoitus 30 km/tunnissa ja 2 metrin välein hidastustöyssy, täällä nopeusrajoitus on noin 70 km/h. Ja ranskalaisethan noudattavat sitä nopeusrajoitusta – tietenkin! 😉 Parkkeeraamisesta paikalliset ymmärtävät yhtä paljon kuin sika pleikkarista. Jos auto mahtuu siihen, siinä on parkkipaikka. Oli se tila sitten liikenneympyrän keskikorokkeella tai kauppakeskuksen oven edessä. Tällaista suomalaista rajoitetusti kasvatettua autoilijaa moiset asiat vähän hirvittävät… Olemme jo kertaalleen todistaneet tilannetta, että kaksi ihmistä autoineen olivat molemmat oikeassa – omasta mielestään. Sillä kadulla ei liikkunut kukaan  eteen eikä taakse, kun autoilijat odottelivat kädet heiluen ja suu käyden toisen antavan periksi.

Palaamme asiaan taas…

Anne ja Juhani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s