3.1.2011 Travemündestä Lübeckiin ja takaisin …ja kotiin

Lähdimme aamupalan jälkeen tutustumaan Lübeckiin. Matkaahan sinne on Travemündestä vain n. 20 km.

Lübeck vaikutti kauniilta kaupungilta ja vanhoja 1600 ja 1700 -luvun taloja oli ihailtavaksi asti. Ainoa ongelma maisemien  ihailussa oli se, että asuntoautoa ei saanut mihinkään parkkiin koko perhanan kaupungissa. Kaikki vähänkään potentiaaliset parkkipaikat (joita siis oli ihan kohtuu paljon) oli varattu asukaspysäköintiin! Ihan kiva niille asukkaille, mutta meille ei jäänyt yhtään parkkiruutua, vaikka tyhjiä parkkipaikkoja oli aina silloin tällöin. Parkkitaloja oli kyllä, mutta max korkeus 2,1 metriä ja asuntoauto ei ole vieläkään alle 2,9 m. Pyörimme jonkun aikaa keskustassa ja päätimme etsiä jostain ruokakaupan viimehetken täydennystä varten, mutta emme löytäneet yhtään isompaa kauppaa mistään. Ja pienemmät eivät ota vastaan luottokortteja (Saksa on käteisen maa).

Kyllästyimme kiertelemään etsien jotain, mitä emme tienneet etsivämme ja päätimme lähteä satamaan etsimään Agentur Sari Berner liikettä. Skandinavienkaita etsimme jonkun aikaa, kun navi vei meidät ekaks johonkin ihan muualle. Löysimme sit oikean sataman ja alkoi arpominen. Miten pääsemme satama-alueen sisällä olevaan kauppaan? Pyörimme ympyrää kuin pieru molskihousuissa ja lopulta uskalsimme mennä yhdestä läpivalaisuportista sisään. Meillä oli puhelimen näytöllä ohjeet mihin ajaa, kun olimme päässeet satama-alueen sisälle, mutta edelleenkään pieru ei löytänyt ulos housuista. Pyörimme ympyrää ja neliskanttia (lyön vetoa, että sataman turvakamerahenkilköillä oli mukavaa meidän kustannuksella) ja lopulta löysimme etsimämme.

Sari Bernerin kauppa oli sellainen varastohalli ja se halli oli täynnä alkoholijuomia. Oli olutta (suomalaisiakin merkkejä), siideriä, viinejä, viskiä, konjakkia ja vaikka mitä. Kun katteli niitä viinien hintoja ja olutlavojen hintoja, niin kyllä vähän ihmetytti suomalaisten maksamat hinnat. Toisaalta alkoholiverolla maksetaan kaikenlaista mukavaa hyvinvointiyhteiskuntaan. 🙂

Saimme viime hetken täydennykset juomien osalta tehtyä ja koska olimme kolunneet koko sataman jo edes ja takas, löysimme lähtöporttimme helposti 🙂

Laivaan sisäänpääsy sujui helposti ja nyt odottelemme vaan ruokailun alkamista.

Olemme nyt pari viikkoa kierrelleet ympäri Eurooppaa ja mukavaa on ollut. Eräs asia ei lakkaa hämmästyttämästä minua ikinä. Nimittäin radio. Olemme kokeilleet monia kanavia eri maissa ja loppuajatus on sama: täälläpäin kuunnellaan vain vanhaa musiikkia. Muutaman kerran pysyttelimme tiukasti jollakin kanavalla ja tuorein musiikki oli Final countdown, Abban Waterloo, Men at workin Down under, Tina Turnerin Private Dancer ja Nutbush sekä You are in the army now ja kaikki Jon Bonjovin tuotanto… Ihan kivaa musiikkia, mutta hei: sen jälkeenkin on tehty hyvää musiikkia! Toiset kanavat soittelevat paikallista haitarihumppaa ja se on ihan kivaa tiettyyn rajaan asti. Tänään tosin radio yllätti ja kuulimme n. 15 vuotta vanhaa Metallicaa ja se on ollut koko reissun rajuin biisi! Ostaakohan nää metalliharrastajat täällä aina levyn, koska radiosta ei sitä musiikkia kuule todellakaan. Olisimme menettäneet toivomme Saksan musiikkimaun suhteen, jos emme olisi nähneet moottoritiellä autoa, jonka takaikkunassa oli kokolasin korkuiset kirjaimet AC/DC.

Vielä ainakin yksi raportti tulossa…

Anne ja Juhani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s