Maanantai aamuna saatiin herätys arkeen, kun puhelin soi paikallista aikaa aamulla klo 5.15 ja työasiat löysivät meidät. Onneksi ei ollut mitään ihmeellistä: selvittiin hinausautolla ja muutamalla hyvällä neuvolla.
Lähdettiin päivällä käymään Marbellan kupeessa kauppakeskus La Canadassa (lausutaan Kanjada). Täällä on alennusmyynnit oikein todenteolla alkaneet ja populaa oli kaupoissa ihan kiitettävästi. Espanjassa muuten pantterikuosi naisten vaatteissa on edelleen in. Pantterikuosia löytyy kaiken värisenä ja kaikenlaisiin vaatteisiin ja asusteisiin: olen bongannut ainakin paitoja, takkeja, kenkiä, laukkuja, kaulaliinoja, hiuspantoja, huiveja ja koruja. Suomessahan pantterikuvioidut tuotteet koetaan jotenkin vanhanaikaisina ja noloina pitää (sori Riitta Väisänen). 🙂
Tänään käytiin kuluttamassa polttoainetta. Silloin, kun vuokrasimme Nissan Notemme, autovuokraamo laskutti meiltä yhden tankillisen bensaa ja auton saa palauttaa tankki tyhjänä. Autovuokraamo laskutti tankillisesta vajaat 80 euroa, kun palveluasemalla tankillinen maksoi 44 euroa eli ihan kohtuullisen katteen saavat siitä tankkaamisesta. Autossamme ei ole koko aikana toiminut pissapoika (lisäsimme nesteitä sinne) ja huolto olisi pitänyt olla 8500 km sitten. Joten autovuokraamomme Recordgo ei saa meiltä kovin hyvää arvosanaa. Tuskin tulemme enää vuokraamaan niiltä autoa missään.
Käytiin siis kuluttamassa polttoainetta Mijaksen (lausutaan Mihas) kylässä tuolla puolessa välissä vuorta ylöspäin. Mijas sijaitsee n. 450 m korkeudella Fuengirolan yläpuolella ja sielläkin on asutusta ollut jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Nykyään Mijas on yksi nk. valkoisia kyliä Espanjassa, jossa siis kaikki talot ovat valkoisia. Mijaksessa asuu vajaat 75 000 asukasta. Sinänsä hassua kutsua kyläksi paikkaa, jossa asuu enemmän asukkaita kuin keskimääräisessä kaupungissa Suomessa, mutta Mijas on oikeasti hyvin kylämäinen paikka kauniine taloineen ja hyvin kapeine katuineen.
Mijaksessa katselimme paikallisen taksitolpan toimintaa.
Kylällä oli selvästi 2 koulukuntaa takseilussa eli hevoset ja aasit. Aaseilla oli kylläkin hyvin selvästi merkityt taxinumerot otsapannassaan eli olivatkohan aasit enemmän takseja kuin hevoskärryt 🙂
Söimme Mijaksessa lounaan ja katselimme maisemia yli koko Costa del Solin. Ilmasto vuorella on viileämpi kuin alhaalla rannan tuntumassa. Alhaalla tarkeni hyvin, kun lämpötila oli 15-18 C kieppeillä, mutta Mijaksessa tuntui todella kylmältä, kun lämpötila oli 10-12 asteen kieppeillä. Liekö vuorilta alas valuneessa kosteahkossa sumussa osasyy tähän.
Mutkittelimme alas vuoren rinnettä tietä pitkin ja oikeasti välillä tuntui, että näki omat perävalot, kun tie mutkitteli 360 asteen kaarissa. Löysimme itsemme takaisin Fuengirolaan ja poikkesimme vielä parissa puutarhamyymälän tapaisessa paikassa tutkimassa valikoimaa, mutta mitään ei tarttunut mukaan.
Espanjalaiset parkkihallit ja parkkipaikat ovat muuten ihan oma lukunsa. Olen varma, että paikallisessa yliopistossa järjestetään kursseja: ’Miten ajan parkkihallissa niin, että löydän sieltä ulos alla 3 vuorokauden’. Parkkihalleissa on tolppia ihan sikana ja hallit ovat kohtuullisen ahtaita (ei olis Volvolla asiaa suurimpaan osaan). Seurasimme eräästä hallista poistuessamme Audi A6:n ajoa alas kaarevaa ramppia: ramppi oli niin kapea ja kurva niin tiukka, että Audin oikea eturengas ja vasen takarengas piirsivät koko ajan mustaa vanaa kanttareihin. Teki ihan pahaa vanteiden puolesta… Parkkipaikat puolestaan ovat yleensä yksisuuntaisia ja uudelleen kiertelyyn menee tuhottomasti aikaa. Ilmeisesti siitä johtuen täällä ei niin noudateta yksisuuntaisuutta vaan ’oikaistaan vähän tosta, kun siitä pääsee helpommalla’. Tapa, jota itsekin on täällä tullut harjoitettua muutamaan otteeseen. 😉
Costa del Solin rannikkoa pitkin kulkee A-7 moottoritien näköinen kulkuväylä (oikeastaan aika lailla Kehä 3:n tyyppinen tie). Tiellä on yleensä 80 nopeusrajoitus (todellinen nopeus 85 – 110 km/h) ja se on hyvä, sillä tälle nelikaistaiselle tielle tullaan sivusta teiltä, joissa ei ole lainkaan kiihdytyskaistaa vaan ’moottoritielle’ tullaan STOP merkin takaa.
Sama juttu, kun tieltä poistuu, niin hidastuskaista on noin 2o m mittainen ja sen jälkeen on tehtävä 90 asteen käännös. Täällä jarrujen on parempi toimia… 🙂
Paluumatkalla tutustuimme resorttimme läheisyydessä olevaan Camping alueeseen ja totesimme, että noin 25 % vaunuista ja matkailuautoista oli Suomen rekisterissä. Paikalla oli muutama SFC numeroltaan nelinumeroisia jäseniä, joten ilmeisesti eläkeläisiä oli muuttanut etelään talveksi.
Aamulla lento lähtee 10.35, joten onneksi ei ole ihan järkyttävän aikaista lentoa. Raportoin vielä kotimatkasta…
Palaamme
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 