Lentomme lähti ihan inhimilliseen aikaan klo 11.55 Helsingistä kohti Madeiran vihreää saarta. Lento kesti 5 tuntia ja vartin ja koneessa oli tarjolla lentokoneruokaa. Eikä edes hyvää sellaista. Jopa Finnairin koneessa juomat ovat alkaneet maksaa eli vesipullo maksoi (kohtuullisesti kylläkin) 0,5 e. Lentokentällä puolen litran vesipullo maksaa nykyään 3,60 e (en nyt sano sanaa ryöstö tässä yhteydessä, mutta tiedätte mitä tarkoitan).
Saavuimme perille paikallista aikaa joskus klo 16. Olemme Aurinkomatkojen reissulla ja oppaat olivatkin vastassa saapuvien aulassa. Matkalla opas kertoi täällä esiintyvästä dengue kuumeesta, joka leviää kuulemma hyttysten välityksellä. Sanoi, että ei ole suuri ongelma, mutta hyvä tiedostaa. Hän kutsui kaikki myös tervetuliaistilaisuuteen seuraavaksi päiväksi (päätimme olla menemättä) ja kertoi, että saarella oli ollut melko kuiva talvi ja että viljelijät olivat olleet tyytyväisiä, kun aamulla satoi vettä.
Olemme olleet Madeiralla pariin kertaan aikaisemminkin. Viime kerrasta tosin on aikaa jo 9 vuotta. Kiva nähdä mikä on muuttunut.
Madeiran saari sijaitsee n. 1000 km länteen Lissabonista ja se on autonominen alue. Madeiran presidentti on hallinnut saarta jo vuodesta 1978 eli vakaasta paikasta on kysymys. Saari on 58 km leveä itä-länsi suunnassa ja n. 22 km pohjois-etelä suunnassa. Madeiralla asuu n. 250 000 ihmistä ja niistä n. 112 000 asuu pääkaupunki Funchalissa. Tarina kertoo, että kun Jumala loi maailman, hän oli niin tyytyväinen lopputulokseen, että antoi maapallolle suukon. Ja tähän suukon kohdalle muodostui Madeiran saari.
Asettauduimme hotelli Windsoriin ja lähdimme etsimään ruokaa. Rannasta löytyi ihan kelpo ravintola FX-Club. Juhani tilasi lihaa, joka tarjoiltiin sihisevän kuumalta kivilevyltä, jonka päällä lihan sai myös itse paistaa. Minä tilasin Ceasar salaatin, joka ei ollut Ceasaria nähnytkään, mutta oli oikein hyvä pekoneineen ja kanoineen.

Väsyneenä suunnistimme takaisin hotelliin rantakadun kautta.
Huomenissa jatketaan.
Anne ja Juhani