1.7.2013 Syltistä mantereelle

Aamulla keli oli taas sama kuin edellisenä päivänä eli 14 astetta lämmintä ja tasaisen harmaa pilvikatto lojui yllämme.

Nummista, harmaata maisemaa.
Nummista, harmaata maisemaa.

Päätimme ajaa saaren eteläisimpään kärkeen etsimään vähän parempaa säätä. Kärki löydettiin ja kärjen kalastajakylä Hörnum, mutta sää pysyi edelleen koleana. Hörnumissa sai rannalla kävellä ilman eri maksua.

Perinteinen olkikatto valmistuu. Katot saattavat kestää kymmeniä vuosia
Perinteinen olkikatto valmistuu. Katot saattavat kestää kymmeniä vuosia
Hörnum. Saaren eteläkärjenkin hiekkaranta on kyllä ihan mukavan näköinen.
Hörnum. Saaren eteläkärjenkin hiekkaranta on kyllä ihan mukavan näköinen.

Takaisintulomatkalla pysähdyimme rantakohteeseen, jonka parkkipaikalla auto  säilytys maksoi 2 euroa. Kipusimme dyynin yli tietä pitkin ja löysimme ihan mukavan kahvilan ja lasten leikkipaikan. Dyyniä alaspäin kun meni, niin löytyi myös kioski, josta olisi saanut ostaa rantakävelyyn oikeuttavan kortin hintaan 3,5 euroa. Uiminen olisi ilmeisesti maksanut lisää. Koska kosteus prosentti oli 99 ja veden länpötila 15 ja ilman lämpötila vaivaiset 14 astetta, niin rantakävely saati uiminen ei todellakaan kiinnostanut. Kovasti palellen suunnistimme autoa kohti ja päätimme lähteä etsimään lämmintä ilmaa mantereelta.

Ei ihan houkutellut auringonotto...
Ei ihan houkutellut auringonotto…

Syltiä mainostetaan lomaparatiisina rikkaille ja kovasti mainostetaan myös saaren nudistirantoja. Meille kerrottiin, että saarella sataa suunnilleen joka päivä kesälläkin ja täällä tuulee aina. Kauppojen valikoimista päätellen hellettä on tällä saarella ihan turha odotella. Myynnissä oli toppatakkela, toppaliivejä, erityisesti tuulensuojaa tarjoavia takkeja, kumisaappaita, … Ihmettelimme, että miksi kukaan haluaa tulla lomasaarelle palelemaan, vaikka kuinka olisi designerimyymälöitä yllinkyllin. En tiedä onko täällä sitten heinäkuun  lopulla yhtään lämpimämpää, mutta nyt oli ainakin todella kylmä. Ja ne nudistit: näillä keleillä ei luulis kenenkään ottavan vaatteita pois ulkona, kun kaikilla oli päällä talvitakit, hanskat ja päähineet.

Rannalla ei istuta perinteisissä aurinkotuoleissa, vaan tuulelta suojaavissa aurinkokopperoissa
Rannalla ei istuta perinteisissä aurinkotuoleissa, vaan tuulelta suojaavissa aurinkokopperoissa

Palasimme Westerlandin kaupungin liepeille ja suunnistimme auto-juna kylttejä seuraten rautatieasemalle. Maksoimme matkan eli vähän vajaat 50 euroa ja ajoimme autonkuljetusvaunuun ja jäimme odottelemaan lähtöä. Juna nytkähti liikkeelle 10 minuutin päästä ja ajelimme navin mukaan melkein 100 km/h junan kyydissä kohti manteretta.

Auto-Zug autonkuljetusjuna. Oli aika pitkiä nämä junat.
Auto-Zug autonkuljetusjuna. Oli aika pitkiä nämä junat.

Matkalla näimme monia yrityksiä torjua eroosiota erilaisilla veteen tehdyillä maankeräysaltailla sekä tuhansia lampaita, satoja lehmiä ja kymmeniä hevosia. Samalla totesimme, että meitä on huijattu. Syltille pääseen kävelemään rautatietä varten rakennettua maasiltaa pitkin, joten eihän se saari ole ollenkaan. 🙂

Eroosion torjuntaa
Eroosion torjuntaa

Mantereella otimme suunnaksi Kielin (meiltä puuttui Kielin Starbuck’s muki). Koska Audissamme on polttoainetta säästävä ominaisuus eli se sammuttaa itsensä aina liikennevaloissa tai ruuhkassa (koemme sen jonkin verran ärsyttävänä), niin päätin, että pistän säästyneet polttoaineet kiertoon (kierrätys kun on päivän sana) ja hyvällä omalla tunnolla annoin Audille vähän kenkää motarilla. Vahinko, että tulossa oli ruuhka-aika ja suurin nopeus mihin ehdin Audin piiskaamaan oli 188 km/h, kun joku hitaampi ajoneuvo tuli taas perä edellä vastaan. Tuntui vähän omituiselta, kun ei ollut tarvis pelätä poliisin pysäyttävän 🙂 Audi oli ihan kohtuullinen ajaa tuossakin vauhdissa, mutta olen edelleen Volvoihminen. Lisäksi meidän Audi ei ole mikään tykki.

Kielissä esiintyy tällainenkin bändi,,,
Kielissä esiintyy tällainenkin bändi,,,

Nautimme Starbucksissa lattet ja juustokakut ja kiertelimme vähän kaupunkia jalkaisin. Ilma oli todella kiva eli lämpöä noin 21-25 astetta ja aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta. Yhtäkkiä meidän aamulla päälle pukemat ’talvivaatteet’ tuntuivat aivan liian kuumilta. 🙂

Hotellimme Schü am Kanal sijaitsi kivenheiton päässä Kielin kanavasta.
Hotellimme Schützenheim am Kanal sijaitsi kivenheiton päässä Kielin kanavasta.

Navi löysi meidän seuraavan majapaikan eli Schützenheim am Kanal. Nimensä mukaisesti pieni hotellimme sijaitsi aivan Kielin kanavan rannalla. Hotellin ilmeisesti omistajarouva oli mukava pakkaus ja sisäänkirjautuminen ei ole ikinä sujunut  niin nopeasti. Rouva kysyi nimen ja sen jälkeen ilmoitti huoneen numeron ja opasti menemään yläkertaan.

Kävimme illalla läheisessä kreikkalaisessa ravintola Korfussa syömässä. Ruoka oli hyvää ja hinta-laatusuhde oli ihan huippua. Kyllä taas uni maistui 🙂

Kanavan ylittävä rautatiesilta.
Kanavan ylittävä rautatiesilta.

Huomasimme muuten, että suunnilleen hotellimme kohdalla on Kielin kanavan alikulkutunneli kävelijöille. Ei käyty tutustumassa, mutta aika syvällä se tunneli menee.

Ja matka jatkuu

Anne ja Juhani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s