Keväällä tietoomme tuli, että Invernessissä Black Isle Brewery järjestää Jocktoberfestin syyskuun ekalla viikolla, jossa teemana on Beer, Bands and Bratwurst. Laitoimme viestiä Pasi-Vesalle ja vaimollensa Suvi-Tuulikille ja hehän päättivät lähteä tyttärineen mukaan. Matkaan halusivat myös Tiina ja Ilpo, joten seuramatkalaiset olivat kasassa.
Koneemme lähti Vantaalta jo klo 7 eli herätys oli aika lähellä sitä kuuluisaa sian pieremää. Norwegianin lento lennettiin Kööpenhaminan kautta ja siellä meillä oli vaihtoaikaa vajaat 5 tuntia. Köpiksessä päätimme jättää lentokentän taaksemme ja käydä aamiaisella itse kaupungissa, jonne pääsi näppärästi junalla. Rautatieasemaa vastapäätä oli sopivan näköinen kahvila-leipomo ja aamiainen maistui meille nälkäisille matkalaisille.
Aamiaisen jälkeen kävimme käppäilemässä Tivolissa, jonne pääsimme kahvilan takasisäänkäynnin kautta. Aurinko paistoi ja daahliat ja monet muutkin kukat kukkivat, joten oli aivan loistava alku pikku lomallemme.
Palasimme kentälle ja löysimme lähtöportin ja istahdimme taas koneeseen. Edinburghiin saavuimme pari tuntia myöhemmin ja toisin kuin voisi kuvitella, Skotlannissa paistoi aurinko.
Olimme varanneet tilavan auton meille 7 hengelle, mutta emme ihan niin isoa autoa saaneet kuin olisimme tarvinneet ja meidän olikin tyytyminen volkkariin. Saimme jotenkin tavarat ja ihmiset mahtumaan auton ja suuntasimme kohti Pitlorchyä. Poikkesimme Perthin kaupungissa myöhäisellä lounaalla The Foundry ravintolassa. Listalla oli haggista ja sitähän piti saada – ja hyvää oli. Kävimme myös kaupassa täydentämässä vesi ym. varastot.
Matka jatkui ja Pitlorchyyn saavuttiin. Näimme ensivilauksen yöpymispaikastamme, kun lähestyimme mäkeä ylös vievää puistokujaa pitkin ja näkymä oli hieno. Meitä odotti linnamainen Atholl Palace Hotel. Ja pihalla oli vielä silmänruokaa autojen muodossakin. Saksalaiset turistit yöpyivät samassa hotellissa ja heidän kulkupeliensä ympärillä riitti kuvaajia.
Kävelimme sisään hotelliin ja se oli kuin olisi saapunut johonkin vanhaan leffaan. Sisääntuloaulan taustalla oli ravintola, josta kantautui 20-luvun jatsin sävelet ja moitteettomasti pukeutuneet tarjoilija lennättivät ruokia asiakkaiden eteen. Huoneet itsessään eivät olleet mitenkään totaalista luksusta, mutta kylpyhuone oli iso ja näkymät huoneesta pihalle ja puiden yli kohti Pitlorchyä olivat vallan mainiot. Aika nopeasti jätimme tavarat huoneisiin ja menimme pihalle ihailemaa vanhoja autoja ja tutkimaan ympäristöä muutenkin.
Hotellimme sijaitsi aivan Pitlorchyn tuntumassa, mutta metsä ympäröi taloa joka puolelta. Metsästä kuului kyyhkysten kujerrus ja pari muutakin tipua piti ääntä.
Nautimme lopuksi vielä parit viskit ja muut virvokkeet hotellin baarihuoneessa ja suuntasimme sen jälkeen yöpuulle. Tosin jotkut seuramatkalaiset olivat kuulemma vielä karanneet illalla kävelyretkelle ihailemaan Pitlorchyä 🙂
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 