Perjantaina 25.4.2014 meni suurin piirtein töiden merkeissä. Päätimme syödä illalla hotellissa, kun emme jaksaneet enää lähteä mihinkään. Ruoka oli ihan hyvää ja sitä sai riittävästi.
Lauantaina 26.4.2014 pääsimme iltapäivällä kaupungille ja menimme metro-ratikka yhdistelmällä vanhaan kaupunkiin.
Istanbul on Turkin väkirikkain kaupunki (vajaat 14 miljoonaa asukasta). Kaupunki tunnettiin aikaisemmin nimellä Kontantinopoli ja on perustettu vuonna 660 eaa. Istanbul sijaitsee kahden maanosan rajalla eli osa kaupungista sijaitsee Euroopan puolella ja osa Aasian puolella. Paikalliset sanoivat, että Aasian puoleinen kaupunki on vanhoillisempi ja uskonnollisempi. Euroopan puoli on puolestaan edistyksellisempi ja esim. naisten pukeutuminen on vapaampaa.
Kohteemme tänään oli Blue Mosque eli Sininen Moskeija. Sisälle emme juuri silloin päässeet, koska jumalanpalvelusten aikana moskeijaan ei päästetä vieraita. Moskeijan ovella päivystänyt opas kehoitti meitä menemään siksi aikaa kuuntelemaan tietoutta moskeijasta ja vähän islamistakin. No mehän menimme.
Tässä vaiheessa haluan sanoa muutaman sanan. En itse ole uskonnollinen, mutta käyn mielelläni kirkoissa ja muissa uskonnollisissa paikoissa tutustumassa. Minua ja meitä molempia kiinnostaa muiden kulttuurien tapa käsitellä elämän peruskysymyksiä. Uskon vakaasti tasa-arvoon naisten ja miesten kesken ja etenkin uskon kaikkien ihmisten itsemääräämisoikeuteen eli oikeuteen määrätä oman elämänsä suunnasta. Yksi elämän suola on ihmetellä muiden kulttuurien tapoja verrattuna omiimme. Ja perusoikeuksiin kuuluu se, että voi omana mielipiteenään kyseenalaistaa omia ja muiden tapoja ja uskomuksia. Tämä ei tarkoita, että ne, joita kyseenalaistetaan olisivat huonompia ihmisiä. On vain erilaisia tapoja tehdä asioita ja muilla on oikeus ihmetellä niitä.
Kiipesimme Sinisen Moskeija ulkopuolella (Hagia Sofian museolle johtavan portin oikealla puolella) olevan tornimaisen rakennuksen toiseen kerrokseen. Tarjolla oli virvokkeita eli mehuja, limpparia ja vettä. Paikalla oli oppaana n. 30-v nuori nainen, joka kohtuullisella englannin kielellä kertoi aluksi viereisen moskeijan historiasta ja miten siellä pitää käyttäytyä. Vähän ajan kuluttua puhe kääntyi enemmänkin islamin uskonnon perusteisiin ja opas selvästi keskittyi niihin aiheisiin, joista lehdissä ja julkisuudessa on puhuttu islamia arvostelevasti. Ensin hän tarttui siihen, että miten voi keskittyä rukoilemaan, kun joku pyllistää samanaikaisesti edessäsi. Vastaus oli, että sitä on niin keskittynyt siihen omaan rukoukseensa, ettei tuollaisia asioita edes huomaa. Seuraavaksi hän kertoi miksi naiset rukoilevat erillään miehistä. Syy on kuulemma se, että jos vieressä olkapää olkapäätä vasten olisi nainen, niin miehen ajatukset saattaisivat häiriintyä pois rukouksesta (näiden kahden asian välinen ristiriita ja logiikan puute hieman hymyilytti 🙂 ). Tilaisuuden päätteeksi meille meinattiin väkisin laittaa mukaan koraanit, mutta pääsimme ilman niitä ulos. Tilaisuus oli siitä hyvä, että siellä sai tietoa monesta asiasta ja yksityiskohdasta, mikä liittyy tämän uskonnon harjoittamiseen ja uskonnon vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Tyrkyttäminen ja melkein pakottaminen tuntui kuitenkin todella epämiellyttävältä, joten päätimme jättää koko moskeijan katsomatta.
Jatkoimme kävelyä kohti Hagia Sofia Museumia. Hagia Sofia (pyhä tieto) on otettu käyttöön vuonna 563 ja sitä pidetään bysanttilaisen arkkitehtuurin tärkeimpänä rakennuksena. Alunperin kirkoksi rakennettu Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi vuonna 1453. Vajaat 500 vuotta myöhemmin vuonna 1935 rakennuksesta tehtiin museo.
Hagia Sofian sisällä oli parhaillaan menossa remontti, mutta silti sisätilat olivat valtavat. Kävelimme ylös toiseen kerrokseen ja ihailimme näkymää alaspäin.
Matka jatkui puiston läpi kohti Topkapin palatsia. Tulppaanit kukkivat kauniisti puistossa vaikkei aurinkoa näkynytkään.
Tallustelimme pitkin puistoa ja välillä poikkesimme sisään alueen rakennuksiin.
Lähdimme pikkuhiljaa takaisin kaupungille. Kaupoissa ja kojuissa oli myynnissä kaiken maailman tavaroita ja herkkuja ja ja ja… Ajattelimme mennä tutkimaan suuren basaarin tarjontaa, mutta paikka oli menossa just sulki.
Illan tullen kaupungilla alkoi myös näkyä poliiseja ja poliisien joukkojenkuljetusajoneuvoja. Päätimme, että nyt on aika lähteä kohti hotellia.
Huomenna on puhtaasti turistipäivä.
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 