23.12.2015 Riikasta Varsovaan, Puolaan

Pari sanaa historiasta: Latvian historia on melko samanlainen muiden Balttian maiden kanssa. Alue on ollut Ruotsin, Venäjän ja Saksan vallan alla (ei tässä järjestyksessä). Viro itsenäistyi 24.2.1918 Venäjästä (eli muutama kuukausi Suomen jälkeen) ja uudelleen Neuvostoliitosta 20.8.1991. Latvia puolestaan itsenäistyi Venäjästä 18.11.1918 ja uudelleen Neuvostoliiitosta elokuussa 1991. Yleisesti kaikissa Balttian maissa puhutaan Neuvostoliiton ajasta miehityksenä eli kuten kansainvälinen oikeuskin katsoo, maiden itsenäisyys ei ole loppunut Neuvostoliiton aikaan, vaan maat ovat olleet miehitettyinä.

Latviassa puhutaan latvian kieltä (virallinen kieli) ja venäjää. Englannin kielen opiskelu on kouluissa pakollista. Ja Latviassa on muuten 42 lentokenttää.

Latvian pääkaupunki on Riika, joka on Balttian maiden suurin kaupunki (melkein 700 000 asukasta, Tallinnassa on 430 000 asukasta ja Helsingin kaupungissa n. 600 000 as.). Riika on perustettu vuonna 1201 (Tallinna on perustettu ennen vuotta 1154).

Virossa on n. 1,3 miljoonaa asukasta ja Latviassa just vähän yli 2 miljoonaa. Viron koko on noin puolet Lapin läänistä ja Latvian koko on suurinpiirtein 65 % samasta läänistä.

Aamulla Riikassa satoi ihan maahan asti. Olimme suunnitelleet menevämme Ristien mäelle tiirailemaan kaikenmoisia ristejä, mutta parin tunnin lenkki yhdistettynä sateeseen ei oikein houkutellut, joten päätimme jatkaa matkaa Liettuan läpi Puolan rajalle, jossa pitäisi olla avoinna oleva campingalue. Ja siis auto käyntiin ja matkaan.

Näkymä campingalueen päärakennukseen.
Näkymä campingalueen päärakennukseen.

Pysähdyimme ensimmäisen kerran 3,5 minuutin ajon jälkeen paikalliseen kauppakeskukseen, jossa kävimme katsastamassa kaupan tarjontaa.

Ihan näytti kaupalta :)
Ihan näytti kaupalta 🙂

Matka jatkui Riikasta kohti Kaunasia (Liettua). Via Balticasta puhutaan usein vaarallisena tienä ja sitä se tietyllä tavalla onkin. Viron puolella oli huomattavan paljon turvallisemman tuntuista ajella, mutta etelämäpänä Latviassa ja Liettuassa tuntui, kuin suurin osa kuljettajista olisi jotenkin itsetuhoisia. Oli ihan normaalia, että kun joku päättää ohittaa jonon, niin sehän sit tehdään huolimatta vastaantulijoista. Vastaatulijoiden tehtävänä onkin pitää silmällä toisen kaistan jonoa mahdollisten ohittajien varalta, jotta huomaa väistää pientareelle. Jos piennarta on. Ja ohittajat eivät aina olleet pelkästään henkilöautoja. Jouduimme väistämään pientareelle rekkaa, joka komeasti päätti ohittaa koko 30 auton letkan meidän jonon tullessa vastaan. Via Baltica toimiikin mielestäni villin lännen meiningillä, jossa röyhkeimmät menevät ensin.

Tällä tienpätkällä oli tilaa väistää vastaantulevia.
Tällä tienpätkällä oli tilaa väistää vastaantulevia.

Tien varrella oli jonkun verran myös poliisiautoja, mutta eivät tuntuneet vauhtia hidastavan tai järjetöntä ohittelua estävän. Näimme myös kolaripaikan, jossa oli vielä paloautotkin paikalla, mutta veikkaan ambulanssin vieneen rekkakuskin ja 2 osallisen henkilöauton kuskit jo pois. Ojassa olleesta Bemarista puuttui vasen takaovi, minkä ilmeisesti palomiehet olivat repineet irti päästäkseen hoitamaan autossa olijoita. Rekasta näimme tosin selkeästi vain kärryn, koska nuppi oli joko hautautuneena tienposken maakasaan, jossa näin nupin takarenkaat tai sit nuppi oli lähtenyt irti ja lentänyt läheiseen metsikköön. Meille ei selvinnyt mikä oli ollut kupletin juoni ja kuka törmäsi ja kehen, mutta se oli selvä, että jotakuta oli sattunut kipeesti.

Vilkkuvalot paikalla.
Vilkkuvalot paikalla. Oikealla rekan kärry ja sen edessä oli linkussa nupin takapyörät.
Toinen osapuoli jonkun matkan päässä.
Toinen osapuoli jonkun matkan päässä.

Saavuimme Latvian ja Liettuan rajalle. Pidimme lyhyen kahvitauon. Kohtuullisen hyvä automaattikahvi maksoi 0,90 e.

Oliko Vesa Keskinen täällä? :)
Oliko Vesa Keskinen täällä? 🙂
IMG_7529
Silkkikukkia myynnissä. Vähän väriä harmaaseen päivää..

Kaunasin esikaupunkialueet, joiden läpi ajoimme, olisivat voineet olla  suoraan neuvostoajoilta. Alue ei vaikuttanut varakkaalta. Liettua on muuten suurinpiirtein saman kokoinen kuin Latvia. Liettuassa on suunnilleen 2,9 miljoonaa asukasta eli miljoona enemmän kuin Latviassa. Maan pääkaupunki on idässä Valko-Venäjän rajan läheisyydessä sijaitseva Vilna.

Ajoimme vissiin liian hiljaa...
Ajoimme vissiin liian hiljaa…
Kaunaksen esikaupunkia
Kaunaksen esikaupunkia

Jatkoimme matkaa kohti Puolaa. Vanhaan aikaan kuuli aina juttuja siitä, kuinka Puolan rajalla jonotettiin, mutta nyt ei jonoista olut tietoakaan, vaan ajoimme tyylikkäästi rajan yli vain vähän hidastaen.

Yöajon kuvaaminenkännyllä on haastavaa, mutta tässä kuvassa kolmannet valot kuuluvat kahdelle rinnakkaiselle autolle. Takimmainen lähti kohtuu yllättäen ohittamaan eikä vielä tässä oltu siirrytty pientareen puolelle.
Yöajon kuvaaminen kännyllä on haastavaa, mutta tässä kuvassa kolmannet valot kuuluvat kahdelle rinnakkaiselle autolle. Takimmainen lähti kohtuu yllättäen ohittamaan eikä vielä tässä oltu siirrytty pientareen puolelle.

Löysimme etsimämme campingalueen Suwalkissa – vain huomataksemme sen olevan suljettu. Nyt piti alkaa säveltämään. Totesimme, että Varsovassa on seuraava varmasti auki oleva campingalue, joten päätimme ajaa sinne. Suunnitelmien muutos tarkoitti sitä, että emme ehtineet alkaa ruuanvalmistuspuuhiin, kuten olimme suunnitelleet (campingalueen respa oli auki klo 23 asti ja navin mukaan olisimme perillä klo 22.00), vaan kurvasimme paikalliselle Mäkkärille.

Apua toimitettu :)
Apua toimitettu 🙂

Syötyämme palasimme autollemme ja parkkiksella viereisen auton kuljettaja lähestyi kysyen josko meillä olisi antaa virtaa heidän autoonsa, kun akku oli simahtanut. No tokihan meillä oli. Tosin autojen akut olivat ihan väärillä puolilla ja Juhani ajoi meidän auton jalkakäytävän puolelle, jotta saimme kaapelit kiinni. Minuutin päästä heidän autonsa kävi ja erittäin kiitollinen perhe antoi meille kiitokseksi Merci suklaata. Toivottelimme toisillemme hyvät joulut ja jatkoimme matkaa. 🙂

IMG_7615
Osuvasti Merci rasia saatu 😀

Olimme tankanneet jollain huoltamolla Liettuan puolella. Ilmeisesti huoltamon diesel ei ollut ihan ehtaa tavaraa, koska automobiilimme kulki vähän heikosti. Tankkasimme uudestaan Puolan puolella Statoililla ja taas alkoi kone pelittämään.

Vielä pieni öinen ajatus: Mitä ihmettä tehdään Fartlandiassa? :D
Vielä pieni öinen ajatus: Mitä ihmettä tehdään Fartlandiassa? 😀

Saavuimme Camping WOKin portille ja pääsimme majoittumaan yöksi. Olimme taas ainoita asiakkaita.

Oli pitkä päivä ja paljon tapahtumia ja nyt rauhoitumme jouluun. Lämmintä joulua kaikille.

Anne ja Juhani

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s