5.1.12016 Venetsiasta Ötztaliin, Itävaltaan. Ja osa matkasta hinasauton lavalla…

Lähdettiin hyvillä mielein Venezian Camping Villagesta. Saatiin kertyneet pyykit pestyä, pulikoitiin ja muutenkin oli mukava olo.

IMG_8449

Tehtiin vähän työjuttujan matkalla. Matka jatkui Brennerin solaa pitkin kohti Itävaltaa. Ja kun matka eteni, niin vuoret tien ympärillä kasvoivat. Kävimme tankkaamassa eräällä asemalla varmuuden vuoksi, vaikka mittari näyttikin puolta tankkia. Emme tankanneet täyteen, kun menovesi oli kalliimpaa kuin Suomessa.

Nautimme maisemista.
Nautimme maisemista.
SELFIE! Varjosellainen, mutta kuuitenkin :D
SELFIE! Varjosellainen, mutta kuitenkin 😀

Ilta alkoi pimentyä ja varsinkin vuorten välissä ajettaessa tuntui, että pimeys alkoi laskeutua. Päämäärämme oli Itävallan puolella sijaitseva Ötztal. Ja niin vain sitten kävi, että 13 kilometriä ennen Itävallan rajaa meiltä loppui diesel. Siinä sitten ihmeteltiin, kun mittari näyttää vielä 1/4 tankkia, mutta selkeestikin gasoliini oli loppu italialaisella moottoritiellä. Onneksi olimme päässeet liukumaan moottoritien levennykseen, niin ei aiheutettu suurempaa onnettomuusriskiä.

Odotellaan...
Odotellaan…

Mitäs sitten tehdään? Soitetaan 112 ja kerrotaan tilanne. Puhuin ekan miehen kanssa, joka ei osannut juurikaan englantia (ainoastaan saksaa ja italiaa). Minut yhdistettiin toiselle miehelle, joka ei puhunut englantia sen enempää. Kolmanneksi minut yhdistettiin naiselle, joka puhui sujuvaa englantia ja saimme selvitettyä missä olemme. Hän lupasi lähettää breakdown ajoneuvon paikalle.

Odottelimme siinä varmaan 15-20 minuuttia ja paikalla saapui hinausauto. Kysyin olisko hänellä dieseliä. Hänellä kuulemma on, mutta ei saa tankata autoa moottoitiellä. Vaihtoehtona oli vain auto lavalle ja menoksi kohti seuraavaa huoltista. Huoltomieskin yritti autoa käyntiin ja sanoi, että tankkihan ei ole tyhjä. Sanoin, että kyllä se on tyhjä. Sen verran tullut tienpäällä oltua, että tunnistamme kesken ajon sattuvan gason loppumisen.

Apu saapui
Apu saapui

Me istuttiin kyytiin ja huoltomies hinasi automme lavalle ja matka jatkui. Tultiin vähän ennen rajaa tietulliasemalle (ja maksettiin tietenkin tietulli lavalla autossa istuen). Sitten huoltomies pyöritti meitä ympäri huoltoaluetta parin portin läpi ja vaikka mihin, kunnes saavuimme tankille. Tankkasimme auton ja pienellä jännityksellä odotimme, että starttaako… Ja kyllähän se starttasi.

Tietullin maksua meneillään
Tietullin maksua meneillään

Huoltomies halusi hinauspalvelusta 180 euroa käteistä. Jos olisimme halunneet kuitin, niin maksu olisi ollut 22 % lisää, kun heillä Italiassa on tämä ALV. Tai jos olisi kortilla maksettu, niin olis kanssa maksanut 220 euroa. Emme käyneet kiistelemään, vaan kaivoimme kirjaimellisesti viimeiset käteisemme käsilaukun pohjalta ja saimme 180 euroa kasaan.

Ylitimme rajan ja menimme tankkaamaan vähän edullisempaa dieseliä kuin italian puolella. Varmuuden vuoksi laitettiin tankkiin myös pullo dieselin jäänestoa, jos vaikka olisi tankin pohjalla vettä. Itävallassa kumminkin oli säätiedotuksen mukaan pakkasta luvassa. Ja auton korjauslistalle tuli gasomittari ja/tai tankki.

Matka jatkui kohti Innsbruckia. Olemme aikaisemmin kulkeneet Brennerin solan läpi, joten tiesimme kokemuksesta, että maisemat molemmin puolin tietä ovat aivan loistavat. Nyt tosin emme maisemia nähneet, koska oli pimeätä.

Innsbruck alhaalla
Innsbruck alhaalla

Saavuimme Innsbruckiin ja totesimme, että on kiire kauppaan, koska seuraava päivä on 6.1., joka on siis loppiainen tai täälläpäin 3 viisaan miehen päivä (eri varianteilla nimityksissä) ja kaikki kaupat ovat kiinni. Löysimme paikan, johon saimme auton parkkiin ja ryntäsimme Interspariin puoli tuntia ennen sulkemisaikaa. Vaikka Interspar on Prisman koko luokkaa, se oli todella sekava. Kaupasta löysimme kuitenkin ruokatäydennykset.

Matka jatkui Ötztalia pitkin yhä ylöspäin läpi kauniiden tirolilaiskylien. Ajoimme läpi Au -nimisen kylän ja Oetz -nimisen kylän. Välillä tie oli ihan serpentiiniä.

Jouluvalot potenssiin 2 :)
Jouluvalot potenssiin 2  🙂

Lägenfeldin kylästä löysimme seuraavan yöpymispaikkamme Ötztal Camping Lägenfeldin. Respa oli jo sulki (meni kiinni klo 19), mutta soitto ovessa olevaan numeroon varmisti käsityksemme: etsikää itsellenne paikka ja tulkaa aamulla ilmoittautumaan. Näin tapahtui.

Alueen vessa- ja suihkutilat olivat ihan ensiluokkaisia. Luulin aluksi tulleeni johonkin kylpylään, kun menin suihkutiloihin. Mutta siitä lisää huomenna.

Ai niin, nettiä ei ollut käytössä tänä iltana.

Anne ja Juhani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s