Aamulla heräsimme sateen ropistessa asuntoauton kattoon. Lämpöä oli muutama aste. Täällä maa on sen verran lämmin, että tiet eivät olleet jäässä, mutta tienvarsien puskat olivat yläoksistaan jään peitossa.

Emme ole muutamaan vuoteen käyneet Villeroy&Bochin tehtaanmyymälässä Mettlachissa, mutta nyt oli oiva aika poiketa siellä. Joulun aikaan myymälässä on aika paljon tarjouksia. Osa Villeroy&Bochin tuotteista on aika krumeluureja ja vaaleanpunaista, mutta kyllä sieltä löytyy astioita myös pohjoismaiseen makuun. Nyt meille muutti keväiset kattausliinat ja tabletit. Kattausliinat oli 8 euroa kpl ja tabletit 2 e/kpl.





Jätimme astiakaupan taaksemme ja päätimme lähteä tutkimaan mikäli saisimme jommasta kummasta Luxembourgin Starbucksista Luxembourg -mukin. Helpommin sanottu kuin tehty. Olemme jo pari vuotta sitten yrittäneet löytää ko. mukin, mutta tuloksetta. Ja sama vika tällä kertaa. Sanottakoon, että tähän etsintään liittyy ajoa sinne ja ajoa tänne, parkkiminen lentokentällä, mennään ekaks moottoritietä tuohon suuntaan, mutta se huoltoasema (jossa Starbucks sijaitsee) ei olekaan tällä puolella moottoritietä vaan toisella puolella eli sit vaan tekemään ugemia seuraavassa liittymässä… Nyt täytyy varmaan luovuttaa sen mukin kanssa – henkilökunnan mukaan mukia ei ole saatavissa.
Matka jatkui kohti Orleansia ja yritimme löytää yöpymispaikan, jossa saisimme sähköä. Päädyimme matkaparkkiin Stade Lucien Ollivierin kupeeseen. Ilmeisesti matkaparkki sijaitsi Meung sur Loire -nimisessä keskiaikaisessa kaupungissa (emme siis olleet ihan varmoja minkä kaupungin rajojen sisäpuolella olimme). Lupauksista huolimatta paikalla ei ollut tarjota sähköä – ainoastaan maksuton parkkiminen yöksi. No kyllä sitä yhden yön pärjää ilman sähköäkin.

Nukkumattia ei tarvinnut odotella kauaa 🙂
Anne ja Juhani