Aamulla oli vähän hikinen olo ja kroppa halus suihkuun, mutta sitä ei nyt ollut tarjolla. Onneksi on keksitty kosteuspyyhkeitä onnettomia matkalaisia varten, jos eivät pääse huuhtelemaan itseään vilvoittavan suihkun alla.
Tiesimme jo etukäteen, että tänään on ajopäivä. Kun lähdimme liikkeelle, sumu oli tiheä. Lämpöä oli noin 3-4 astetta. Kun ajeltiin moottoritietä, niin aina silloin tällöin sattui niin, että jono jarrutti syystä tai toisesta aika voimakkaasti. Täälläpäin on ihan normaalia, että jonon viimeinen kytkee hätävilkut päälle, jotta jonon seuraava tietää, että nyt saattaa tulla äkkipysähdys.
Matkalla oli aika monta tietulliasemaa. Ranskassa yleensäkin on tietulleja moottoriteillä tosi paljon. Eilen ajettiin 470 km moottoritiellä ja se maksoi 75 euroa. Välillä maksu on 10 euroa ja välillä vähän vähemmän tai enemmän. Yllättävän hyvin tietulliasemat kuitenkin vetävät – pysähdys on kortilla maksavallekin vain 2-3 minuuttia.
Bordeauxissa tiesimme olevan Starbucksin ja halusimme sieltä mukin, kun kerran kulmilla oltiin. Ongelma oli vaan se, että Bordeaux on vanha kaupunki (perustettu 330 eaa.) ja vanhoilla kaupungeilla tuppaa toi katujen leveys olemaan nykyisten, suomalaisten pyöräteiden luokkaa. Kyllähän me kierrettiin asuntoauton kanssa ympyrää yrittäen noudattaa navigaattorin ohjeita, mutta kun se kahvila sijaitsee keskellä kävelykatuja, niin eipä siitä sen enempää. Tai sanotaanko nyt niin, että me kierrettiin ympyrää, väisteltiin betoniporsaita, väisteltiin väärin pysäköityjä autoja, väisteltiin joka puolelta ja jokapuolelle ryntäileviä jalankulkijoita, väisteltiin hulluja mopoilijoita, väisteltiin rakennustellinkejä,… 🙂 Sanalla sanoen – asuntoauto ei ole tehty pienissä kaupungeissa ajoa varten. Ei ole, ei.
Lopulta Juhani löysi ilmaisen parkkipaikan, johon asuntoautomme mahtui. Sekin oli ainoastaan siksi, että joku oli kaatanut puun kahden parkkiruudun välistä, joka lisäsi yhden ruudun mittaa metrillä. 😉 No, Juhani jäi parkkiin ja mä lähdin laukkaamaan pitkin kaupunkia. Matkalla löysin pari lankakauppaa, joista toisessa kävin sisällä ostamassa uuden mittanauhan. Löysin lopulta Starbucksin ja sain mukin. Sit Juhanille viesti, että millä kadulla se on parkissa? Vaikka mulla on aika hyvä suunnistusvaisto, niin oudon kaupungin pikkukadut lukuisine käännöksineen ja mutkineen olivat liikaa mun pään navigaattorille. 😀
Nappasin erään kadunkulman leipämyymälästä pari täytettyä patonkia evääksi ja löysin Juhanin.
Matka jatkui kohti Espanjaa ja löysimme San Sebastianin. Olemme Camping Bungalows Igueldo San Sebastian nimisellä campingalueella jonkin verran korkealla vuoristossa ja aioimme viettää täällä muutaman päivän eli joulun jälkeen lähdetään taas liikenteeseen. Itse kaupunkikin näyttää oikein mukavalta. Campingalueen ohi kulkee bussi, joten taidamme huomenna hypätä siihen ja lähteä tutustumaan kaupunkiin. Jos jaksetaan… 🙂
Huomenna taas lisää…
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 