Aamutoimien jälkeen kävimme katsomassa mitä McArthurGlen Designer Outletissa oli tarjolla. Campingalue sijaitsi muutaman kilometrin päässä kauppakeskuksesta, joten matka ei ollut pitkä.
Kun saavuimme kauppakeskukseen alueella soi musiikkina suomalaisen Alman tuotantoa. Almaa on kuultu monta kertaa matkan aikana radiostakin. Ja Sunrise Avenueta. Hienoa, että suomalainen musiikkiteollisuus on saanut pään auki. Muuten emme ole tavanneet yhtään suomalaista henkilöä ja autotkin ovat olleet vähissä. Yksi suomalainen matkailuauto tuli vastaan Espanjassa Valencian pohjoispuolella, yksi asuntoauto ohitettiin Saksassa ja nähtiinpä yksi suomalainen rekkakin.
Matka jatkui kohti Puttgardenia. Pysähdyimme Kreis Plön -nimiseen kylään Lidliin hakemaan leipää. Olisimme halunneet käydä tutustumassa kauniiseen kylään, mutta siellä ei ollut meille yhtään parkkipaikkaa. Vahinko. Matka jatkui.
Saavuimme Puttgardenin satamaan ja aivan ensimmäiseksi suunnistimme BorderShoppiin. Aikaisemmin blogejamme lukeneet muistavat ehkä tämän myymälän. Eli koko kauppa on laivassa, joka on kohtuu pysyvästi ankkuroitu satamaan. Sisällä on 3 kerrosta ja myynnissä on perinteisen taxfreen valikoima tuotteita eli alkoholia, karkkia, hajusteita, pesuaineita, jne. Kauppa on suunnattu muille kuin saksalaisille eli lähinnä tanskalaisille ja muiden pohjoismaiden kansalaisille. Edelleen hämmästystä herättää, että suurimmat lastit mitä täältä nähtiin työnnettävän ulos eivät suinkaan olleet viinaa tai kaljaa vaan limpparia. Tanskassahan limppari on kallista verrattuna vaikkapa Suomeen.
Myymälässä on nykyään automaatit, joilla tehdään ilmoitus siitä, että ostetut tölkit viedään ulkomaille, jolloin niistä ei tarvitse maksaa pantteja. Automaatti tulostaa lapun, joka annetaan kassalla henkilökunnalle. Tämä ilmoitus siitä, että viet tölkit pois Saksasta, on vähän samaa luokkaa, kuin jos vaatisivat sinua vannomaan kautta kiven ja kannon ja mörökölli minut syököön jne.
Siirryimme BorderShopin pihalta lauttajonoon. Emme joutuneet odottelemaan kuin vartin verran, kun meidät jo ohjattiin laivaan. Laivalla on muuten todella kallista. Kahvi maksoi 4 euroa (eikä mikään erikoiskahvi)! Ruoka oli ihan ok hintaista eli söimme taas gulassia (maksoi noin 8 e) ja jota suosittelemme maistamaan.
Tapasin laivalla kutovan naishenkilön ja huomioni kiinnittyi hänen kudontapussiinsa. Kysyin, että saanko ottaa kuvan pussista ja hän antoi auliisti luvan. Juttelimme hetken ja hän kertoi pussin olevan ystävänsä Signe Strømgaardin suunnittelema. Hän myös antoi minulle muutaman Kööpenhaminassa sijaitsevan lankakaupan osoitteen. Olipa mukava tavata tämä leidi!
Pääsimme maihin ja maahantulotarkastuksessa meiltä kyseli sellainen noin 16 vuotias rajavartija huonolla englannilla, että olemmeko kaksin liikkeellä. Juu ollaan. ’Har du en hund?’ (Lausuttuna tosin hjund). Anteeksi mitä? Do you have dog? No, we don’t have a dog…
Matka jatkui Kööpenhaminaan ja totesimme olevan aika vaikeeta löytää avoinna olevan kämppäriä. Lopulta menimme katsomaan, josko erään kamppärin respa olis vielä auki. No ei se ollut, mutta kämppärin vieressä oli pikaparkki, jossa sai yöpyä klo 20 – 10 eli aamulla pitää olla tiessään. Sähköä löytyi tolpasta. Matkaparkki löytyi osoitteesta DCU-Absalon Copenhagenin yhteydessä Korsdalsvej 132, DK-2610 Rødovre.
Mutta taas on aika mennä unten maille. Yötä!
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 