Aamulla haimme auton parkkihallista ja suunnistimme kohti Bruggea. Keli oli melko samanlainen kuin eilenkin eli harmaa ja kylmä, mutta eihän sitä lämpimässä autossa huomaa.

Saavuimme Bruggeen ja saimme auton parkkiin ihan keskustaan parkkihalliin ja lähdimme etsimään syötävää. Hotellimme aamiainen olisi maksanut rapiat 20 euroa per henki, joten olimme selvinneet tähän mennessä eväillä. Tosin matkaa Gentistä Bruggeen oli taas se 50 km, joten ei me ihan nälkää nähty. Kävelimme hetken aikaa ja päädyimme Belle Epoque -ravintolaan ulkona olleen lounastarjouksen houkuttelemana. Kahden ruokalajin lounas maksoi vajaan 14 e. Eturuokana oli oikein hyvää parsakaalikeittoa ja pääruokana sikaa.
Ruuan jälkeen oli aamukahvin aika ja löysimmekin St. Salvator Patisserie & Tearoomin. Belgiassa muuten on aika paljon nimenomaan Tearoomeja eikä kahviloita. Tai sit nimessä mainitaan molemmat. Liekö syynä Hollannin kahviloiden maine kannabispaikkoina? No joka tapauksessa otimme kahvit ja leivokset.

Maukkaan kahvin jälkeen jatkoimme matkaa keskustan suuntaan. Kadun molemmilla puolilla oli pieniä kauppoja ja ihailimme tarjontaa. Belgiahan on suklaan suuri maa ja täällä on suklaakauppoja vähän joka kadunkulmassa.




Matka jatkui mäkeä alas kohti Place De Brugesia eli Marktia. Se on aukio, jonka ympärillä on Bruggen keskeiset, historialliset rakennukset.

Löysimme etsimämme Historium -museon ja päätimme tutustua siihen. Sisäänpääsy maksoi 13,50 euroa/aikuinen ja siihen sisältyi audioguide eli sellainen kaulaan ripustettava pieni laite ja korvakuulokkeet.

Kierros museossa oli täysin ohjattu. Show alkoi Jacobin esittelyllä. Jacob oli siis historiallisen tarinan päähenkilö, jonka elämää taiteilija Jan van Eyckin avustajana seurattiin. Kierros oli jaettu pieniin huoneisiin, joissa kaikissa oli joku tarina ja se esitettiin filmissä jollakin seinällä. Huoneet olivat joko ’ulkotiloja’ tai sisällä olevia huoneita. Eräässä kohtauksessa istuimme pöytään, kun neuvoteltiin kauppatavaroiden hinnasta.




Museon kierros oli ehkä parhaiten toteutettu historian katsaus, mitä olemme ikinä nähneet. Se sisälsi ääntä, kuvaa ja tuoksuja ja oli mukava päästä tarinan kulisseihin mukaan. Suosittelemme ehdottomasti käyntiä Historiumissa, mikäli satutte kulmille.
Museon jälkeen kävimme läheisessä kaupassa ja juttelimme kassajonossa mukavan belgialaisen miehen kanssa. Hän kertoi käyneensä Rovaniemellä. Oli kuulemma ollut paljon metsää ja paljon hyttysiä. 🙂


Löysimme parin erehdyksen kautta parkkihallimme ja oikean sisäänkäynninkin. Samaan parkkihalliin oli monta sisäänkäyntiä, mutta eri osien välillä ei ilmeisesti ollut kulkua, koska kolmessa ekassa sisäänkäynnissä ei ollut virtahepoa, joka oli meidän parkkitason tunnus.
Matkaa Dunkerqueen on Bruggesta vajaat 75 km eli ei taaskaan ollut pitkä ajomatka. Dunkerque sijaitsee 10 km Ranskan puolella, mutta me emme rajaa huomanneet lainkaan. Epäilimme, että valtion raja vaihtui siinä kohdassa, missä moottoritie oli katkaistu ja kaikki liikenne ohjattiin pois motarilta suoraan liikenneympyrään. Kaikki autot kiersivät liikenneympyrässä täyden ympyrän ja palasivat moottoritielle. Liikenneympyrän keskellä oli parkissa poliisiauto, joka tarkkaili liikennettä.
Poikkesimme Auchan kaupassa vähän Dunkerquen ulkopuolella. Ostin sieltä sieniviljelmän! En tiedä tuleeko siitä mitään, mutta ei ollut hinnallakaan pilattu 🙂

Löysimme hotellimme Hotel Ibis Dunkerque Centren ja totesimme, että hotellissa on ravintola, josta saa mm. pitsaa. Loistavaa! Ei tarvitse lähteä enää minnekään. 🙂 Hotelli oli muuten täynnä englantilaisia rakennusmiehiä, jotka olivat parkkeeranneet autonsa hotellin edessä olevalle kadulle keskikaistalle. Meillä kävi tuuri, että saatiin auto parkkiin kadun toiselle puolelle.

Palaamme
Anne ja Juhani