Ajelimme Sollasista Keukenhofiin tulppaanipeltojen läpi. Parhaillaan kukintaansa olivat päättämässä hyasintit, joiden tuoksu tuntui melkein koko matkan. On se vaan niin hienoa katsella suuria massoja kukkia.
Keukenhof on mun mielestä maailman kaunein puisto. Se on auki keväisin noin 2 kuukautta (tänä vuonna 23.3.-21.5.) ja se keskittyy esittelemään sipulikasveja. Keukenhof on perustettu jo 1400 luvulla ja sen nimi tarkoittaa keittiöpuutarhaa. Nykyään n. 100 kukkasipulituottajaa toimittaa Keukenhofiin nähtäväksi omia lajikkeitaan. Puistossa on n. 7 miljoonaa kukkasipulia (jos joku väittää, että niitä oli 7 100 000 kpl, niin uskon senkin 🙂 )
Sisäänpääsymaksu puistoon oli 16 e ja parkkiminen maksoi 6 e. Puisto on kooltaan 32 ha ja siellä on 15 km kävelyreittejä, joita pitkin voi ihailla kukkia. Ja kyllä niitä tuli taas ihailtuakin.
Keukenhofin jälkeen lähdimme Starbucks -mukien perässä Leideniin, Haagiin ja Rotterdamiin. Tuntuu hassulta ajatella, että kävimme niin monessa isossa kaupungissa, mutta niiden välimatka on vain 25-30 km. Hollantihan on kooltaan n. 10 % Suomen pinta-alasta eli sen pinta-ala on n. 41 000 neliökm (Suomi 338 000 neliökm). Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta, kun taas Hollannissa on vajaat 17 miljoonaa asukasta.
Ennen isoja kaupunkeja poikkesimme puutarhamyymälässä hankkimassa muutaman dahlian ja pari sipulikukkaa.
Matka jatkui kohti Amsterdamia. Siellä oli oppaiden mukaan The Gaasper Camping Amsterdam -leirintäalue, josta olisi kävelymatkan päässä yleiset kulkuneuvot suoraan Amsterdamin keskustaan. Jee! Saavuimme auringon laskiessa alueelle… vain päätyäksemme jonon perään. Homma oli nyt se, että meille tarjottiin keskellä aluetta paikka, mihin ei ollut sähköä saatavilla. Vaihtoehdot olivat aika vähissä, joten päätimme olla ilman sähköä yhden yön (meitä sähköttömiä oli samassa ryppäässä varmaan 30 autoa). Majoittuminen maksoi 24,90 e/yö.
No ei se mitään, ettei ole sähköä, saadaan edes käytyä suihkussa ja tiskattua astiat. Suihkuja varten Juhani oli ostanut 2 polettia (0,80 e/kpl). Mennessäni tiskaamaan astioita huomasin, että lämmintä tiskivettä varten olisi pitänyt ostaa myös poletteja. Raahasin tiskit takaisin autolle ja tiskasin ne siellä. Onneksi meillä vesi lämpiää kaasulla.
Oli muuten hauska lukea meille annettua tervetuloa -kirjettä. Siellä kerrottiin ihan innosta pinkeenä, että jos haluat tiskata tiskisi lämpimällä vedellä, niin no problem, ostat vaan tarpeeksi poletteja (kuka tiskaa kylmällä vedellä???). No kaikkihan maksaa, mutta me emme halunneet olla ilman sähköä seuraavaakin yötä, joten päätimme jättää tällä kertaa Amsterdamin väliin ja nostaa kytkintä aamulla.
Ja se mysteerikukka oli nimeltään tulilatva eli Kalanchoe blossfeldiana 🙂
Palaamme huomenna!
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 