17.4.2017 Køgesta Tukholmaan ja miten mä arvasin, että päästään tullin tutkittavaksi….

Heräsimme aamulla klo 5.30 siihen, että joku perhanan pulu tepasteli auton katolla (n. 50 cm päidemme yläpuolella, kynnet  kirskuen pellillä) ja huuteli vissiin hävyttömyyksiä kavereilleen. Ja se oli oikeasti pulu! Kello soi vähän myöhemmin klo 7.00. Teimme aamupalan ja lähdimme matkaan.

Aamulla vähän satoi. Mutta maisemat olivat kauniita silti 🙂

Ohitimme Kööpenhaminan ohikulkutietä pitkin ja saavuimme Ruotsiin menevän laivan satamaan Helsingørissä. Tanskan puolella meiltä ei kysytty juuri mitään ja sanoinkin Juhanille, että varsinainen kuulustelu tulee sit Ruotsin puolella.

Ollakko vai eikö olla? Hamlet oli ja aurinko paistoi.

Laivamatka kesti 20 minuuttia. Mielenkiintoista on se, että sinä aikana laivan viinakauppa oli auki niin kauan kuin oltiin Tanskan puolella ja tupakkakauppa oli auki heti kun saavuttiin Ruotsin aluevesille. Eli kummatkin kaupat olivat auki 10 minuuttia.

Saavuimme Ruotsiin ja meitä oli vastassa tullimiesten armeija. Meiltä kysyttiin missä olimme olleet ja kun kerroimme tulevamme Hollannista, niin kiinnostus oli selvä. Ei muuta kuin sivuun vaan ja haastattelu alkakoon. Meiltä kysyttiin, missä kaikkialla olemme olleet, kauanko olemme matkustaneet, kuinka kauan olemme omistaneet tämän asuntoauton, jne. Lopuksi halusivat tulla sisään katsomaan pientä matkakotiamme. Katsoivat myös auton alle, ettei ole piiloja sielläkään. Löytyihän meiltä vihreitä kasveja. Ei ehkä sellaisia mitä he hakivat, mutta kuitenkin.

Tässä meidät vihreät 😀 Verenpisarat maksoivat alta euron ja neilikat 80 senttiä kpl. Ostin!

Pääsimme lähtemään vajaassa 10 minuutissa, kun olivat vakuuttuneita, että emme ole suuria salakuljettajia 🙂

Matka jatkui aurinkoisessa säässä.

Meillä oli 2 tuntia ylimääräistä aikaa ajoajan lisäksi, kun olimme laskeneet keskinopeutemme ja toivotun saapumisajan Tukholman satamaan. Kävimme välipalalla ja tankkaamassa jossain. Ja pääsimme jonon päähän just sen jälkeen. Tässä kohtaa kaksikaistainen moottoritie muuttuu yksikaistaiseksi vuorotellen toisen suunnan kanssa ja se aiheutti hienoja ruuhkia. Kaksikaistaisella osuudella kaikki halusivat kaikista ohi ja sit kun kaksikaistaisuus loppui, niin sit ne ohitetut olivat oikealla kaistalla pysähdyksissä ja ohittajat olivat vasemmalla kaistalla pysähdyksissä. Hianoo….

Kahdelta kaistalta yhdelle – big problem…

Siitäkin selvittiin. Kunnes tuli seuraava jononmuodostus. Motarilla oli tapahtunut pieni peräänajo. Autot olivat siististi oikealla kaistalla, mutta onnettomuuspaikan ohittaminen ei vaan sujunut. Pian saapuivat hälytysajoneuvot, joista palokunta ja poliisi menivät autojen välissä olevaa kujaa pitkin, mutta samanaikaisesti ambulanssi ajoihin vauhdilla ojanpiennarta pitkin niin, että oikeanpuoleisen autojonon molemmin puolin syyhki hälytysajoneuvoja. Puhumattakaan siitä pölypilvestä minkä ambulanssi jätti jälkeensä. Pelkäsin jo hetken, että se ambulanssi kaatuu sinne ojaan.

Onnettomuus oli tuolla oikealla ylämäessä. Tässä me sit odoteltiin puoli tuntia. Kyllä sieltä aina joskus joku auto meni ohi…

Hinausauto oli muuten paikalla vissiin poliisia ennen, mutta silti ei tapahtunut mitään. Me nähtiin se onnettomuuspaikka puolen tunnin ajan… Selvittiin siitäkin! Kunnes tuli seuraava mälli… Meidät väkisin ohittanut Bemari (eräältä 2-kaistaa yhdistyy yhdeksi kaistaksi osuudesta) oli löytänyt ystävän valkoisesta Volvosta, joka oli tykästynyt rekan sivuun. Ja taas jonotettiin.

Onnettomuus numero 2… Poliisiauton takana se maailman nopein Bemari… Seuraava auto on hinausauto, jonka  edessä valkoinen Volvo, jonka edessä rekka, jonka kuljettaja korjaili vilkkujaan.

Nyt tilanne on se, että meillä on ylimääräistä aikaa miinus 8 minuuttia eli olemme perillä navin mukaan klo 18.38. Toivottavasti ehditään laivaan, joka siis lähtee klo 19.30…

Tilannetiedotus klo 18.00: puoli tuntia aikaa ehtiä satamaan ja matkaa on vielä yli 80 km. Jononmuodostusta ennen Tukholmaa. Pahasti. Sataa lunta ihan täysillä.

Tätä tässä nyt vielä kaivattiin…

Tilannetiedotus klo 18.30: nyt meidän tulisi viimeistään olla satamassa. Matkaa 66 km.

Tilannetiedotus klo 18.48: soitin Silja linen rahtipuolelle ja kysyin, että pääsemmekö laivaan vielä. Mies toisessa päässä kysyi, että milloin saavutte. Arvioisin klo 19.05. Olin kysynyt arviota Juhanilta puhelun aikana ja toisessa päässä kieli vaihtui ruotsinvoittoiseksi suomeksi: Joo, tulka vaan, kyllä te varmaa ehtii….

Klo 18.59 ollaan jo Tukholmassa

Tilannetiedotus klo 19.10 ajoimme laivaan toiseksi viimeisenä autona…

 

Joku suomalainen saapui vielä meidän jälkeen 🙂

Ehdimme siis laivaan viime hetkellä. Seuraavalla kerralla täytyy muistaa ottaa tavoiteajaksi 3 tuntia ennen ’satamassa oltava’ -aikaa. Nyt meillä oli vaan 2 tuntia ja puolisen tuntia siitä käytettiin tankkaukseen ja mäkkärin hampurilaiseen.

Loppu hyvin – kaikki hyvin. Käytiin illalla syömässä hyvää ruokaa. Aamulla herätys on klo 6.15, kun saavutaan Turkuun.

Tukholman saaristo on kaunis. Eikä toi auringonlaskukaan hullumpi ollut 🙂

Mukava reissu taas 🙂  Seuraavaa odotellessa….

Anne ja Juhani

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s