5.5.2017 St. Catherinesta Interarayn linnan kautta Obaniin
Hyvästelimme aamulla loistavan Thistle Housen. Aurinko paistoi edelleen ja lämpöäkin riitti ihan kivasti.
Thistle Housen lounge eli olohuone. Me oltais voitu ottaa toi huone mukaan kotiin 🙂
Ajelimme St. Catherinesista takaisin päätielle eli A83:lle. Muutaman minuutin päästä huomasimme oikealla puolella tietä olevan Fyne Ales Breweryn ja sinne oli poikettava. Tarjolla oli oluita, saippuoita (tehty alesta), käsivoiteita ja vähän kaikenlaista paikallista pientuotantoa.
Fyne Ales Breweryn terassialue
Pubi/myymälän takaseinällä oli aika monta kunniakirjaa eri kilpailuista. Olutvalikoima oli kohtuullisen hyvä.
Nice and naughty -pullot.
Ostin Prosecco and Strawberry eli Proseccon ja mansikan tuoksuista käsivoidetta. Ei sisältänyt hajusteaineita. Alkoholista en ole varma 😉
Matka jatkui kohti Inverarayn linnaa, joka sijaitsi noin 15 minuutin matkan päässä. Inverarayn linna on sijainnut tuolla paikalla 1400 -luvulta alkaen, mutta nykyisen mallisen linnan historia alkoi vuonna 1746, kun linnaa alettiin rakentamaan. Rakentaminen kesti 43 vuotta ja ihan hienon linnan olivatkin saaneet aikaiseksi. Linnan suku on Clan Campbell ja heidän kilteissään on tumma sinivihreä, ruudullinen kangas. Campbell klaanin symboli on villisika, joka tulee esille myös esim. aterimissa. Nykyään linna on 13. Argylin herttuan ja hänen perheensä koti, mutta myös yleisölle auki oleva historiallinen rakennus.
Sisääntulohalli on melko vaatimaton skottilaisittain, mutta kyllä se olis mulle kelvannut.
Tapestry Drawing Room eli huoneen nimi tarkoittaa kuvakudosta ja piirtämistä, mutta piirtämisellä ei oikeasti ole mitään tekemistä huoneen käyttötarkoituksen kanssa. Huoneen perimmäinen tarkoitus oli vanhaan aikaan olla vieraiden viihdytyspaikkana toimiminen. Tämän huoneen kuvakudokset eli kudotut tapetit ovat alkuperäiset.Mm. ruokailuhuoneessa on kuvattu Downton Abbeyn erikoisjakso A journey to the Highlands. The State Dining Roomissa oli kuvia kuvauksista. Kuvassa isoäitiä näytellyt Maggie Smith (tuttu myös Harry Potter leffoista).
State Dining Room. Nurkassa oleva palvelija ei ole oikeasti elävä 😉
Armory Hall eli asehalli. Kaikki seinien kuviot on muodostettu vanhoista aseista ja niihin liittyvistä välineistä.
Yläkerrasta löytyi tällainen katossänky. Nuo sänkyjen katokset eivät oikeasti alunperin ole olleet romanttisuuden takia, vaan siksi, että katos suojeli nukkujaa katosta putoavilta torakoilta ja muilta ötököiltä. Kuvassa näkyy myös klaanin kangas. Väitetään, että tässä huoneessa kummittelee.
The Victoria Roomissa oli hieno kaappi. Kaapin ovet ovat alunperin olleet hevoskärryissä.
Klaanihuone.
Linnan vanha keittiö. 1950-luvulla linnassa oli vielä 50 palvelijaa. Keittiössä oli alunperin ylempiin kerroksiin menevä ruokahissi, mutta se poistettiin käytöstä, koska nykyinen herttua ja hänen siskonsa leikkivät sillä liikaa. Voin kuvitella miten hauskaa mukuloilla on ollut 😀
Seuraavaksi oli vuorossa linnan puutarha. Alunperin linnan pääsisäänkäynti suunniteltiin tälle eteläpuolelle linnaa, mutta arkkitehti muutti suunnitelmiaan ja sisäänkäynti siirrettiin toiselle puolelle lukaalia. Downton Abbeyn kuvaksissa vieraat saapuivat sisään tästä eteläisestä sisäänkäynnistä.
Inverarayn kylän raitti. Kadunpätkällä oli pari viskikauppaa, pieni ruokakauppa, lihakauppa, karkkikauppa, meriaiheinen sisustuskauppa jne. Viehättävä pieni kylä.
Matka jatkui kohti Obania. Matkalla ihailimme maisemia. Koko rahalla. Oban on pieni kaupunki, jossa asuu noin 8500 asukasta. Oban nimenä tarkoittaa pientä lahtea ja Obanin satama on lähes täydellinen hevosenkenkä muodoltaan.
Yövyimme The Royal hotellissa. Hotellin parasta antia oli sijainti. Vessassa oli vähän toivomisen varaa suunnittelussa. Hotellissa oli ilmainen ihan kohtuullinen wifi respakerroksessa. Muihin kerroksiin wifi olisi maksanut 5 puntaa kahdelle laitteelle. Ei maksettu.
Virallisesti huonoin vessapaperitelineen sijoituspaikka ikinä – tähän mennessä. Toi rulla oli istuessa kainalossa ja jos satuit vähänkään liikauttamaan kättäsi, niin toi rulla lensi pöntön taakse. Tossa rullatelineessä ei ollut mitään stopparia eli se oli vaan metallinen suora teline. Mietin, että jos se olikin tarkoitettu olemaan pystysuorassa, mutta ei se kääntynyt.
Lähdimme tutustumaan Obanin tislaamon kauppaan. Minä ja Juhani jatkoimme matkaa Obanin kruunulle. Matka ylös oli aika tuskainen, mutta maisemat olivat loistavat.
Matkalla ylös kuljimme jonkun studion ohi. Älkää kysykö miksi tuolla puutarhassa oli mallinukkien jalkoja kantapäät kohti taivasta.McCaig’s Tower eli Obanin kruunu. Paikallinen hyväntekijä,John Stuart McCaig rakennutti roomalaistyylisen monumentin 1900-luvun alussa muistomerkiksi suvulleen ja taatakseen töitä paikallisille kivenveistäjille myös talvisaikaan.
Näkymä mäen päältä. Tuolla laivalla olemme aamulla menossa kohti Mullin saarta.
Kävimme syömässä satamassa Piazza nimisessä ravintolassa. Ruoka ei mitenkään ollut erityisen hyvää. Minäkin jouduin pyytämään suolan pöytään elämäni ensimmäisen kerran.
Oban on kaunis merenrantakaupunki. Ei ollut auringonlaskussa valittamista. 🙂
Aloitimme juttujen kirjoittamisen, jotta sukulaiset pysyvät kärryillä mitä meidän lomalla tapahtuu. Matkustamme yleensä sesonkien ulkopuolella eli talvella ja satunnaisesti keväällä ja syksyllä.
Asuntoautolla ajelemme yleensä ilman sen suurempaa suunnitelmaa - suunta on nenän kanssa yhteneväinen. Toisinaan ajetaan enemmän päivässä ja toisinaan ollaan paikoillaan, kun löydetään hyvä paikka.
Maailma on avoin ja matkailu avartaa :)
Näytä kaikki käyttäjän annejajuhani artikkelit
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 