Kun kerran auto oli käytössä, niin pitihän sitä lähteä Müncheniin katsomaan joulutoria. Ja sitä paitsi se lämmittimen puhaltimen moottori kuoli aamulla ja meillä ei ollut sellaista lyhyttä ristipääruuvaria, jota moottorin vaihtamiseen tarvittiin eli sellainenkin pitäis jostain löytää
Müncheniin on matkaa n. 140 km eli vähän yli tunnin ajo. Täällä on lämpöä muutama aste ja moottoriteilläkään ei ole talvinopeusrajoituksia, joten aika nopeasti auto liikkuu.
Kävimme Münchenin päärautatieasemalla netin ääressä päivittämässä blogia ja juomassa kupposet kuumaa kahvia. Kahvin jälkeen jatkoimme matkaa joulutorille. Tunnelmaa vähän latisti vesisade ja kohtuu nopeasti palasimme parkkihalliin automme luokse.
Rohkeesti vaan kohti tuntematonta.Jouluvalot Münchenissä. Noi punaiset… 😉
Kuvassa oleva Krampus on joulukuussa liikehtivät hahmo, joka on puoliksi pukki ja puoliksi paholainen. Tämä pukki ei tuo lahjoja, mutta se rankaisee tuhmia lapsia. Joskus se liikuskelee joulupukin esi-isän eli St. Nicholaksen kanssa. Krampus on esiintynyt keskieurooppalaisessa kansanperinteessä jo ennen kristinuskon saapumista alueelle.München MarienplatzJoulutorin tarjontaa.
Myyjä kertoi yksisarvisten olevan taatusti mikroaaltouunin kestäviä. Nuo eläimet olivat lämpötyynyjä 😀Ostettiin meidän kuuseen koristeita.Matkalla takaisin poikkesimme ostamaan sen ruuvimeisselin.Toi pieni pitkulainen, pyöreähkö tsydeemi oli se moottori, jota me etsittiin siellä Berliinissä. Tässä osat joulupesun jälkeen valmiina kasattavaksi. Nyt voidaan lauleskella sitä joululaulua: ’Silent night, holy night, all is calm…’ 😀
Saksassa moottoritiellä ei ole monestikaan valoja ja tuntui, että musta, märkä asfaltti imi kaiken valon itseensä. Raskasta ajaa sellaisissa olosuhteissa.
Nyt me hiljennymme joulun viettoon. Meillä on kaikki perinteiset jouluruuat mukana, joten aattona meillä syödään hyvin. Rauhallista joulua kaikille! 🙂
Aloitimme juttujen kirjoittamisen, jotta sukulaiset pysyvät kärryillä mitä meidän lomalla tapahtuu. Matkustamme yleensä sesonkien ulkopuolella eli talvella ja satunnaisesti keväällä ja syksyllä.
Asuntoautolla ajelemme yleensä ilman sen suurempaa suunnitelmaa - suunta on nenän kanssa yhteneväinen. Toisinaan ajetaan enemmän päivässä ja toisinaan ollaan paikoillaan, kun löydetään hyvä paikka.
Maailma on avoin ja matkailu avartaa :)
Näytä kaikki käyttäjän annejajuhani artikkelit