16.1.2019 Freiburgista takaisin Ranskaan ja Strasburgiin

Aamulla oli taas kello soimassa. August Wisser, Kraftfarhzeuge – Reparaturen GmbH aukesi klo 7.30 ja ajattelimme olla siellä hyvissä ajoin ennen klo 8.

img_0765 1
Freiburgin Stellplatzilla on pieni toimisto. Alueelle mahtuu kymmeniä autoja.

Löysimme August Wisserin Freiburgin pohjoispuolelta Guldenfingenistä ja ystävällinen työnjohtaja tuli tutkimaan autoamme. Muutaman minuutin päästä auto pääsi korjaushalliin ja me odottelimme toimistossa. Toimisto oli erittäin hyvin varustettu, sillä siellä oli koirille tarjolla koiranherkkuja. Zina ei suostunut syömään toimistoneidin kädestä nappuloita, mutta söi ne kyllä Juhanin kädestä. Hyvä koira! 😀

img_0767 1
August Wisser, Kraftfarhzeuge – Reparaturen GmbH. Suosittelemme! 😀

Toimistoneiti oli ollut pari kertaa Suomessa ja hän oli aivan vaikuttunut Suomen kauneudesta.

Vajaan tunnin päästä auto oli korjattu (kytkinvaijerin päässä oleva pieni kumi vaihdettiin) ja kaikki oli maksua vailla valmiina. Lasku teki 58,14 euroa ja se sisälsi puoli litraa moottoriöljyä ja litran jäähdyttäjän nestettä. Työn osuus oli puoli tuntia eli 41,38 e. Juhani maksoi laskun kortilla ja maksupääte kysyy automaattisesti, että maksetaanko debitillä vai creditillä. Toimistoneiti ihmetteli kovasti, että mitä eroa debit -ja credit veloituksilla on? Juhani selitti ja toimistoneiti oli sitä mieltä, että he ovat Saksassa niin paljon jäljessä näissä systeemeissä. Hän kuulemma käy maksamassa laskunsa edelleen pankissa…

Hyvillä mielin pääsimme jatkamaan matkaa korjatulla autollamme. Otimme suunnaksi Alsacen alueen Ranskan ja Saksan rajalla.

img_0770 1
Hetken luulin, että pellolla on lunta, mutta ei sentään. Seuraavan sadon alkuvalmistelut on jo tehty.

Olen joskus aikaisemminkin kertonut, että tämä alue on aika hämmentävä, kun monet paikannimet ovat selkeästi saksankielisiä, mutta alueella puhutaan ranskaa. Tämä johtuu historiasta. Alueella on ollut viininviljelyä jo ainakin 2000 vuotta ja aluetta on hallinnut välillä saksankieliset ja välillä ranskankieliset hallitsijat. Se kumpi on hallinnut on myös määrännyt valtakielen ja monesti se toinen kieli on ollut kielletty tai sen käyttöä on rajoitettu. Alueella puhutaan myös elsassin murretta, joka kuulemma kuulostaa vähän samalta kuin Sveitsin saksa.

img_0774 1
Grafenhausen sanoo puhelimen kamera kuvauspaikaksi.

Kun ajelimme seudulla, niin huomiota kiinnitti kaikki -willer päätteiset paikannimet, kuten Bernardswiller, Bouxwiller, Cosswiller, Guebwiller, Orschwiller ja niin edelleen. Willereitä oli vaikka kuinka monta! Odotin vaan Texwillerin kylttiä, mutta eipä näkynyt… 😀 Willer nimitys tulee saksan kielestä weiler, joka tarkoittaa pientä kylää. Kylien nimissä näkyy se, että alueella on puhekieltä vaihdettu, mutta kaikkien paikannimien uudelleen nimeäminen muutaman sadan tai kymmenen vuoden välein on aika hankalaa. Esimerkkinä kylä nimeltä Pfetterhouse, joka saksaksi on Pfetterhausen. Jos paikalle olisi keksitty joku aivan uusi nimi, niin olisivat saattaneet paikallisetkin eksyä. Mielenkiintoinen paikka…

img_0777 1
Funny World Kappen-Grafenhausenissa. Nuo tasot ovat aurinkokennoja ja niiden juurella on jotain pieniä antilooppieläimiä tai kauriita tms.
img_0784 1
Ajelimme kaikessa rauhassa kohti Ranskaa, mutta emme ymmärtäneet, että rajanylitys tapahtuu laivalla. No, pieni laivaristeily on aina poikaa. Vaikka se kestäisikin vain vajaat 5 minuuttia…
img_0790 1
Ja voilá! Olemme Ranskassa. Vastaanottokomiteaan kuuluin tuo punapukuinen mies, joka näytti voitonmerkkiä, kun huomasi minun ottavan kuvan. 😀

Etsimme jostain kylästä viinikauppaa, mutta kaikki tuntuivat olevan joko kiinni tai siestalla. Emme siis oikeasti löytäneet ainuttakaan viinikauppaa alueella, joka on maailman kuuluisimpia viinialueita.

img_0801 1
Boofzheim

Saavuimme Andlaun kylään ja päätimme jalkautua. Lounastakin olisi kiva saada. Kylässä oli pari viinikauppaa, mutta ei yhtään aukinaista. Yhdessä kaupassa oli lappu, että soita, jos emme ole paikalla, mutta ei jaksettu. Löysimme auki olevan ravintolan ja vähän varovaisesti astuimme ovesta sisään. Paikan ystävällinen emäntä kysyi haluammeko syödä ja myönsimme haluavamme. Kysyin vähän arkaillen, että saako koira tulla sisään ravintolaan. Juu kyllä se vaan käy, mikäli se ei pure häntä. Hienoa! 😀

img_0861
Restaurant Winstub Au Val d’Eléon
img_0856
Zina ekaa kertaa sisällä ravintolassa.

Tilasimme lounasmenusta alkusalaatin ja pääruuan. Varmistelin muutaman kerran alkusalaatin sisältöä (eihän ole porkkanaa, selleriä, maissia, soijaa,…). ’Ei ole! Siinä on paikallista makkaraa ja salaattia. Eli siis se on alkusalaatti.’ Asia selvä…

img_0855.jpg
Mun alkusalaatti…
img_0858
Pääruuassa salaatti näyttää jo oikean väriseltä.

Ruoka oli ihan hyvää ja paikka oli muutenkin viihtyisä. Kaksi lounasta maksoi jotain 36 euron kieppeillä eli ihan maailman edullisimpia eivät ruuat olleet, mutta vaihtoehdot olivat aika vähissä ja pitää välillä kannattaa pieniä paikallisia yrityksiä.

img_0847 1
Andlaun keskustaa

Matka jatkui kohti Strasbourgin keskustassa sijaitsevaa Camping de Strasbourgia. Alueella oli hyvät, lämmitetyt vessat ja suihkut. Saimme myös ison koneellisen pyykkiä pestyä ja astiat tiskattua.

img_0879
Strasbourgin Campingin reseption on pyöreä rakennus ja sen rakennuksen keskellä on puutarha.

Illalla ja yöllä taivaalla lenteli joku pienkone. Se teki ilmeisesti jotain taitoliikkeitä, koska sen ääni katosi aina välillä ja palasi seuraavassa hetkessä. Vähän ihmeteltiin tätä yölentoa, mutta ehkä se kuuluu paikallisiin tapoihin.

Huomenna on kevyt päivä ja vähän ajoa eli aamulla saa nukkua vähän pidempään.

Ötyä!

Anne ja Juhani…sekä Zina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s