Camping Albera on sinänsä vähän erilainen alue, että siellä ei ole tiukasti rajattuja plotteja autoille. Asuntoauton voi parkkeerata mihin haluaa ja mihin se mahtuu. Rajoituksia tuo puinen maasto. Keli oli puolipilvinen ja lämpöä oli 10 – 13 astetta. Edessämme oli noin 370 km ajo.

Ajelimme 7 km päässä olevalle rajakauppaalueelle. Me ei oikeastaan tarvittu mitään ihmeellistä, mutta jotain tarttui mukaan: hammastahnaa, pieni paellapannu (2 euroa ja rapiat), vähän limpparia, pari pulloa olutta, pari sangriaa, appelsiinimehua, jne. Lisäksi lihakaupasta ostettiin 2 pihviä (toinen 500 g ja toinen 450 g).




Espanjassa on tietulleja kuten Ranskassakin, mutta Espanjan tietulleista selviää yleensä kolikoilla, kun taas Ranskassa tietullit on kalliimmat. Ajelimme aika monen tietulliaseman läpi. Toinen vaihtoehto on kierrellä pikkuteitä, jotka monesti eivät ole niin hyväkuntoisia kuin tietullitiet. Voin kertoa, että jos tie on kovin huonokuntoinen, niin 5-6 tunnin päästä ei paljoa hymyilytä, vaan matkailijaa alkaa harmittamaan kuten siitä kuuluisaa oravaa, jonka käpy oli jäässä.


Saavuimme Peñiscolaan Camping Edeniin just auringonlaskun jälkeen. Aloimme sorvaamaan autoamme paikalleen automme kokoiseen plottiin (no ehkä se paikka on 10 % suurempi kuin meidän auto). Samantien meidät ympäröi saksalaisten asuntoautoiljoiden asiantunteva neuvonta-armeija, joka otti huomioon automme mitat, korkeuden, ympäröivät puut ja naapuriautot. Yksi naapurimme ajoi oman asuntovaunun vetoautonsa pois paikaltaan, jotta pääsimme paremmin kääntymään. Ihania ihmisiä 😀

Vietämme täällä Peñiscolassa muutaman päivän ennen kuin jatkamme vielä etelämmäs.

Iltapalan jälkeen yöpuulle. Palaamme taas asiaan.
Anne ja Juhani… sekä Chili