Aamulla tuuli edelleen ihan kiitettävästi. Mökki heilui ja nukkuminen oli vähän katkonaista. Ja sitten Alberassa tuuli loppui kuin seinään klo 9.15. Tuli ihan hiljaista. Pohdimme, että olemmeko myrskyn silmässä vai loppuiko se tuuli todella… Kuulimme uutisista, että Alicanten vuoristoseuduilla oli satanut lunta eilen.

Hetki ennen tuulen loppumista.

Laitoimme vankkurit matkakuntoon ja kävimme vielä Tramuntanan rajakaupassa ostamassa jotain tarpeellista. Ja siellä alhaalla kaupoilla satoi ja tuuli ihan järkyttävästi! Ilma oli 2,5 astetta plussan puolella, mutta tuulivaikutus aiheutti sen, että kädet jäätyi silmänräpäyksessä ja kaivoinkin talvihanskat esiin. No, tulipahan tukkaan uusi kampaus – kaikki ilmansuunnat oli edustettuina. Ja varmaan jokunen väliväli-ilmansuuntakin…

Me ei nähty Espanjassa lunta, mutta lumiaura nähtiin 🙂
Kävimme puutarhakaupassa. Etualan fuksian ja vaaleanpunaiset kukat ovat bougainvilleaa eli ihmekäynnöstä. Melkein ostin… 🙂
Ruukkuja oli tarjolla monenmoisia. Ei uskallettu ostaa…

Kovan tuulen takia emme menneet ollenkaan tietullitielle. Menimme viime vuonna Perpignaniin tietullitietä kovalla tuulella ja me oltiin oikeasti varmoja, että se auto kaatuu sinne motarille. Nýt valitsimme hitaamman, laakson pohjalla kulkevan tien. Tie kulki pienten kylien läpi. Vastaan tuli aika monta asuntoautoa.

Espanjan ja Ranskan välinen raja.
Le Perthuksen kohdalla näkyi hyvin tietullitie omissa korkeuksissaan.
Le Bouloun pikkukaupungissa poliisit pysäyttävät liikenteen, kun läheisestä koulusta tulee lapsia ylittämään tietä.

Iltapäivällä pysähdyimme tienpientareelle kahvinkeittoon ja söimme välipalan. Chili nautti taas kävelylenkistä.

Nissan-lez-Enserunen kohdalla pidettiin kahvitauko. Ympärillä oli viiniviljelmiä.

Jossain vaiheessa ajoimme taas tietullitielle. Pikkuteitä ajaminen on ihan mukavaa, mutta esim. Torreviejassa paikallistiellä oli liikenneympyröitä tuhkatiheään ja se tekee ajamisesta nykivää ja vähän epämukavaa isolla asuntoautolla. Täällä Ranskassa puolestaan pikkutiet tarkoittavat kapeita teitä ja katuja, nopeuspomppuja, korotettuja suojateitä, tiellä poukkoilevia jalankulkijoita, tiukkoja käännöksiä, yms. Eli matka joutuu vähän hitaammin. Ja paikalliseen elämään tutustuminen on vähän hankalaa, kun autoa ei saa kylissä parkkiin mihinkään, kun kaikki parkkipaikat on tarkoitettu pesupallon kokoisille henkilöautoille.

Montboucher-sur-Jabronin kohdalla illan hämärtyessä.

Saavuimme Villefranche-sur-Saôneen Camper Park Beaujolaisiin illan jo pimennyttyä. On aina yhtä hankalaa yrittää hahmottaa näiden alueiden mittasuhteita ja parasta parkkeerauspaikkaa pimeällä. Täällä oli onneksi autopaikoilla kivetykset, joka pikkasen antoi osviittaa mihin parkkeerata. Tämä alue kuuluu näihin passilla toimiviin alueisiin.

Pass’étapes -kortti

Ilma oli just plussan puolella, mutta on selkeästi kylmä yö tulossa.

Huomiseen!

Anne ja Juhani… sekä Chili

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s