Aamulla Winterbergissä oli välillä sumuista ja sitten taas selkeni. Lähdimme jatkamaan matkaa ylöspäin vuorten yli. Huomasimme nopeasti, miksi pienessä kylässä oli niin iso stellplatz. Alue nimittäin sijaitsi aivan hiihtokeskuksen vieressä.

Tässä yksi hiihtohissi. Näitä oli enemmänkin pitkin matkaa.

Matkan jatkuessa huomasimme muitakin hiihtokeskuksia. Välillä hiihtohissit kuljettivat ihmisiä korkealla tien yläpuolella kohti mäkeä. Bestwigin kohdalla ajoimme hieman harhaan ja jouduimme pyörimään ympyrää vähän aikaa, että pääsimme takaisin oikealle reitille.

Bestwigin kohdalla tehtiin u-käännös liikenneympyrässä ja tässä ollaan jo tulossa takaisin kohti oikeata reittiä.

Jottei matkanteko menisi ihan ajamiseksi, otimme tutustumiskohteeksi Wewelsburgin linnan. Olemme vuosien aikana tutustuneet Saksassa keskitysleireihin, linnoihin ja moniin muihinkin historiallisiin kohteisiin, kun ovat vastaan tulleet.

Ai miten niin tie kiipeää ja siinä on mutkia? 😀

Wewelsburgin linnaa aloitettiin rakentamaan nykyiseen muotoonsa vuonna 1603 ja se valmistui 6 vuotta myöhemmin vuonna 1609. Paikalla on ollut keskiaikainen linna jo 1300 luvulla. Linnassa on 3 tornia ja se on kolmion mallinen. Valmistumisensa jälkeen linnan historia ei poikennut muiden linnojen historiasta juurikaan vähän yli 300 vuoteen. Eli omistajat vaihtuivat, sotia käytiin, remonttia tehtiin, ym. Kunnes… Kansallissosialismin herääminen Saksassa sai aikaan erilaisten järjestöjen perustamisia – valtion hyväksi piti tehdä työtä ja osoittaa isänmaallisuutta tavalla tai toisella. Vuonna 1932 vapaaehtoisen työpalvelun miehiä majoitettiin Wewelsburgin linnaan. Paikallishallinto halusi saada valtiolta apua linnan ylläpitokustannuksiin ja vapaaehtoisen työpalvelun työttömien miesten leirityksen kustansi valtio.

Linnan pienoismalli. Iso torni on pohjoistorni, jossa ei siis saanut kuvata sisällä.

Vuonna 1933 Heinrich Himmler vieraili linnassa ensimmäisen kerran ja halusi ostaa tai vuokrata linnan SS-miesten koulutusta varten. Lopulta v. 1934 Himmlerin ja paikallishallinnon neuvottelut tuottivat tulosta ja linna vuokrattiin 100 vuodeksi yhdellä Saksan markalla. Himmler määräsi seuraavana vuonna, että linnaa tuli kutsua siitä lähtien ’SS-kouluksi, Wewelsburgin taloksi’. Tämä loi perustan linnan tulevalle käytölle SS-miesten koulutuskeskuksena ja kansallissosialismin propagandakeskuksena.

Sankt Jodokus -kirkko

Heinrich Himmler oli korkea-arvoinen Saksan natsipuolueen johtaja, joka suunnitteli ja oli vastuussa keskitysleiri- ja tuhoamisleirijärjestelmän organisoimisesta. Hän oli yksi holokaustin pääsyyllisistä. Himmler oli myös hyvin kiinnostunut okkultismista ja muinaisista legendoista. Hän käyttikin muinaisia tarinoita hyväkseen ja loi Saksalle loisteliaan, mutta kuvitteellisen menneisyyden, johon kuului sankaritarinoita ja sankaritekoja. Hän oli myös kiinnostunut Karjalasta ja nähtyään suomalaisen kanteleen, hän tilasi niitä 10 kpl SS-miehilleen.

Wewelsburgin linna toimi siis SS-miesten koulutuskeskuksena ja eräänlaisena kultin päämajana. Himmlerin tarkoituksena oli rakentaa Wewelsburgin linnasta koko maailman keskipiste. Himmler kielsi kaikki ulkopuolisten vierailut linnaan v. 1935 ja vuodesta 1939 oli kiellettyä julkaista linnasta mitään tietoja.

Taululle oli kerätty artikkeleita mm. uusnatseista.

Linnan aluetta suunniteltiin laajennettavaksi niin, että läheiset kylät olisivat jääneet koulutuskeskuksen rakennusten alle. Linnan ympärille suunniteltiin rakennettavaksi 15-18 metriä korkea muuri. Muurilla rajatun alueen halkaisija olisi ollut 860 metriä. Läheisyydessä sijaitsi keskitysleiri, josta saatiin työvoimaa. Linnan kaikki rakennustyöt kuitenkin lopetettiin vuonna 1943, kun Saksan monen rintaman sota vaati kaikki liikenevät voimavarat ja kaikki paitsi sotaan suoraan liittyvät rakennushankkeet laitettiin jäihin.

Himmler teki itsemurhan vuonna 1945 ollessaan liittoutuneiden hallussa. Linnasta puolestaan tehtiin museo. Itäsiivessä toimii yksi Saksan suurimmista hostelleista (204 sänkyä).

Saavuimme museoon ja totesimme sisäänpääsyn olevan vapaa. Saksassa on yleistä, että holokaustiin liittyvät museot eivät peri pääsymaksua. Me saimme ohjeet miten edetä museossa ja mitä saa kuvata ja mitä ei. Museon sisällä sai kuvata, mutta kuvien julkaiseminen (sosiaalinen media, lehtijutut, ym.) oli kuulemma kiellettyä. Pohjoistornissa kuvaaminen oli kokonaan kiellettyä, joten kuvia sisältä ei nyt sitten ole nähtävillä. Mainittakoon, että museo sijaitsee linnan vieressä olevassa rakennuksessa eikä itse linnassa.

Museossa oli 2 kerrosta ja teemana oli SS:n ideologia ja kauhu (Ideologie und Terror der SS). Näyttelyssä esiteltiin mm. SS-miesten henkilökohtaisia tietoja ja heidän taustojaan sekö holokaustin uhreja. Henkilökohtaisia esineitä ja muisteluita oli runsaasti. Myös filmejä sai katsella monessa eri paikassa. Museosta olisi ehkä saanut enemmän irti, mikäli englanninkielisiä tekstejä oli ollut enemmän.

Wewelsburgin linnan pohjoistorni, joka oli ainoa osa linnasta johon pääsi tutustumaan.

Löysin muuten netistä sisäkuvia siitä pohjoistornistakin. Syy miksi sitä ei saanut kuvata, liittyy ilmeisesti uusnatsiliikkeen haluun omia rakennuksessa esiintyvät symbolit omiksi tunnuksikseen. Esim. musta aurinko, joka oli kuvattu pohjoistornin laatoitetussa lattiassa, on kiistelty kuvio, jota pidetään uusnatsien tunnuksena. Hakaristin käyttöhän on Saksassa (ja monessa muussakin maassa) kielletty.

Linnan sisäpihalta löytyi paikkakunnan historiaan keskittyvä museo. Ei käyty.

Tämä linnakohde oli vähän erilainen ja siihen liittyi sellaisia ulottuvuuksia, joita mekään emme tienneet aikaisemmin. Kannatta käydä, jos sattuu täälläpäin olemaan.

Palasimme autolle ja huomasimme auton takapellissä meille jätetyt terveiset. Ajattelin lähettää tälle ystävälliselle henkilölle postikortin Suomesta ja kertoa, että emme ehtineet tällä kertaa kylään 😀

Tällainen tervehdys odotti meitä 😀

Ajelimme vanhaan tuttuun Reisemobilplatz am Kuhhirteniin. Yleensä sinne ei tarvitse etukäteisvarausta näin talvella, mutta kerran vuoden vaihteessa paikka oli täynnä, kun saavuimme portille. Nyt pääsimme kuitenkin sisään ongelmitta. Yöpyminen maksoi 14 e ja vessan käyttö maksoi 1 euron. Maksettuaan sen euron, kone tulosti pahvikortin, jolla vessaa sai käyttää rajattomasti.

Päivän Chili -kuva. Ostettiin Espanjasta Chilille tollasia puruherkkuja. Hänellä on tapana tuijottaa niitä ensin jonkun aikaa. Sen jälkeen sen kanssa aletaan taistelemaan ja se yritetään tappaa. Lopuksi herkku syödään.

Palaamme 🙂

Anne ja Juhani… sekä Chili

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s