Ennen matkan jatkumista tyhjensimme harmaat vedet Kuhhirtenin likakaivoon. Stellplatzilla ei ollut aamullakaan ruuhkaa, paitsi heti kun parkkeerasimme likakaivon päälle, niin toinen auto tuli jonoon.

Suuntasimme kohti Neumünsteriä ja McArthurGlen Outlet Parkia. Ei meidän tarvinnut ostaa mitään, mutta oli kiva tehdä kävelylenkki koiran kanssa ja tutkia, että jos jotain kivaa löytyisi.

Starbuksin kahvit to-go mukeissa jatkoimme matkaa kohti Tanskaa. Pysähdyimme Harrisleessä Fleggaardilla. Ostettiin hajusteettomia pesuaineita ja jotain pientä. Tarjolla olisi ollut olutlava lyhyellä päiväyksellä hintaan 3,35 e/24 tölkin lava. Meillä ei olutta kulu niin paljoa, että olisi kannattanut ostaa sitä lavaa varastoon. Edelleen meissä hilpeyttä herätti se, että tanskalaiset eivät osta Saksasta olutta, vaan nuorilla miehilläkin oli 10-15 lavaa limpparia kärryssä, jokunen viinipullo ja yksi lava olutta päällimmäisenä.

Poikkesimme myös Callessa, joka on suunnilleen samanlainen rajakauppa kuin Fleggaard, mutta melkein rajassa kiinni. Omistajakin taitaa olla sama.

Rajan ylitys Saksasta Tanskaan oli vähän huvittava. Meidät pysäytettiin rajalla ja kyseltiin tyhmiä. Kun ihmettelimme, että miksi meidän Suomen rekisterissä oleva auto pysäytettiin ja tanskalaiset ja saksalaiset autot jatkoivat matkaa meidän edestä ja takaa, niin tullimies vetosi sattumanvaraisiin tarkastuksiin. Sattumanvarainen my arse… Lopulta mukava, nuori tullimies myönsi, että meidät oli poimittu jonosta siksi, että me oltiin Suomen rekisterissä olevalla autolla liikenteessä. Todettiin Juhanin kanssa, että meidän auto poikkeaa massasta just näin talviaikaan… Odottelemme mielenkiinnolla Ruotsin tullimiehiä… 😀
Menimme Krusåssa sijaitsevaan Frigård Campingiin, jossa olemme aikaisemminkin yöpyneet. Siellä palvelut ovat kohdallaan ja majoittumaan pääsee vaikka keskellä yötä (sähkönkin saa ilman ilmoittautumista). Emme olleet ihan ottaneet huomioon, että nyt on pari päivää ollut sateista ja alueella on ainoastaan nurmikkoplotteja. Muutamassa kohdassa näkyi, että joku oli kyntänyt nurmikkoa jollain nelipyöräisellä. Ajelimme alueen läpi ja totesimme, että nyt ei uskalla pistää autoa parkkiin. Meidän auto on kuitenkin aika painava ja sen kiskominen nurmikosta ylös aamulla jollain hinausautolla maksaa rahaa. Eli matkan oli jatkuttava…
Päädyimme lopulta Vejlen satamassa sijaitsevalle stellplatzille. Yöllä ei taas ollut hajuakaan mihin oltiin tultu, mutta aamullahan se selviää.
Huomenna on taas päivä uus…
Anne ja Juhani… sekä Chili