Lähdimme aamulla La Jonquerasta ja poikkesimme rajakaupassa. Mitään sen kummallisempaa rajakaupasta ei tullut ostettua: vähän hammastahnaa, vähän sangriaa ja muutama pullo limpparia. Juhani kävi myös viereisessä lihakaupassa ja osti meille vähän ruokaa.
Rajakaupan valikoimiin kuuluu kaikki juotava limpparista mehuun ja kaljasta viskiin. Hinnat ovat kohtuulliset.6 pulloa Amstel Oro-olutta ja lasi, 4,15 e. Ei ostettu, kun meillä olutta kuluu aika vähän.Hyvää sangriaa ostettiin pari pulloa.Olivat siirtyneet täällä kaupassa itsepalvelukassoihin! Me ei kannateta näitä ihan periaatteesta, mutta täällä ei ollut vaihtoehtoa.Lihakauppa.Riera de Rubi sanoo puhelimen kuvailuteksti.Huoltoasemalla oli Koronapassi pakollinen.
Jatkoimme matkaa kohti etelää ja Peñiscolaa. Saavuimme Camping Edeniin sopivasti iltapäivällä. Kun saimme auton parkkiin, niin olikin aika jouluaterialle. Meillähän on ollut tapana ottaa perinteiset jouluruuat mukaan reissuun, kun se asuntoauton kanssa on helppoa.
Edenin respan edessä oltiin tarkkana, että mihin se Juhani oikein menee.Naapurin vahtikoirat olivat tarkkana, kun saavuimme tontille. Päivien kuluessa he tutustuivat meidän koiriin tonttien välissä olevan aidan raosta.Parkissa.
Lähdimme illalla vielä kävelylenkille rantabulevardille. Myöhemmin illalla vähän satoi.
Peñiscolan linnaMeillä on joulukuusikin mukana reissussa.
TV:n katsomisen olimme tällä reissulla jo todenneet vähän haastavaksi, koska jokaisessa maassa on siirrytty johonkin digitaaliseen lähetystekniikkaan ja meidän TV on sen verran vanha, että kuva ei näy, mutta ääni kuuluu. Vaikka minä olenkin opiskellut vähän espanjaa, niin on vielä aika pitkä matka lauseesta *Hola, mi nombre es Anne* (Hei, minun nimeni on Anne), siihen että ymmärtäisi pikajunan nopeudella puhuvaa draamasarjan näyttelijää. 🙂 Mutta onneksi meillä on DVD-levyjä mukana ja meillä on menossa Sons of Anarchy -sessio.
Kävelylenkillä löytyi jänniä asioita.Eräänä päivänä seurailin vedenrajassa kävelevää poikaa, joka hyppelehti sinne tänne. Pian hän keksi alkaa tekemään kärrynpyöriä. 🙂
25.-27.12.2021 menivät lepäilyn piikkiin. Kävimme koirien kanssa 4-5 km lenkeillä päivittäin, söimme hyvin ja nautimme maisemista. Hiekkaranta oli Chilille edelleen mielenkiintoinen kokemus ja Coffee nautti juoksentelusta täysin rinnoin. Tapasimme rannalla enemmän muita koiria yhtenä päivänä, kuin meillä kotona koko vuonna.
Kaikenvärisiä koiria 🙂Peñiscolan keskustassa on tällainen järvi, jonka joka rannalla ja keskelläkin on lintuja pilvin pimein.Kuvassa lokkeja ja puluja.Merimetso levittelee siipiään.Hanhia. Nämä otuksen hyökkäsivät mun kimppuun, kun käveltiin ohi. Suurilta vammoilta vältyttiin, kun ei noilla ole hampaita. Hyökkäys ei siis aiheuttanut vammoja tai kansainvälistä selkkausta. 😀Paikallinen hautausmaa. Poikkesimme uteliaana katsomaan sisälle.Taustalla näkyy vapaita hautapaikkoja. Täällä ei ole niin tärkeätä laittaa ihmisen syntymä- ja kuolinaikoja näkyville. Monet haudat olivat perhehautoja, jossa oli kannessa kuvat sinne haudatuista ihmisistä ilman muita nimitietoja kuin, että on esim. Silveran perhehauta.
Minulle kävi vähän vanhanaikaisesti pukeutumisen kanssa. Erään kerran kävelylle lähtiessä laitoin päälle paidan, villatakin ja villakankaisen viittani. Seuraus oli se, että melkein 20 asteen lämpötilassa auringon paistaessa – oli vähän lämmin. Mutta kun nyt on talvi, niin pitää pukeutua, kun menee ulos. Eikö? 😀
Paluumatkalla käveltiin luonnonpuiston kautta.Aurinko laskee vuorten taakse.
Camping Edenissä oli muutama muukin suomalainen autokunta. Jotkut viettävät täällä koko talven. Saksalaisia on aika paljon ja espanjalaisia yllättävän paljon. Britit puuttuivat melkein täysin, mikä oli uutta Brexitiä edeltävään aikaan verrattuna.
Espanjassa on maskipakko myös ulkona liikuttaessa, mutta sitä ei noudatettu ihan täysin. Tosin Espanjassa myös yli 5 vuotiaat lapset käyttävät maskeja ihan sujuvasti. Kaupoissa on kaikissa maskipakko eli sisään ei ole asiaa ilman maskia.
Tiskaus käynnissä.
Camping Edenissä totesin taas, että ihmisiä tervehditään aina, kun tavataan. Kielellä ei ole niin väliä – jokainen voi tervehtiä omalla kielellään ja kukaan ei katso sinua pitkään.
Mä en ole vieläkään sisäistänyt tätä vessapaperitelineen sijoittelua. Toi alempana seinässä oleva teline on ihan turha, jos kätesi ei taivu 360 astetta joka suuntaan sekä ranteesta että kyynärpäästä. Ja toi ylhäällä oleva on hyödytön, mikäli joku on vetäissyt paperin poikki niin, että se paperin pää on tuolla katon rajassa. 😀Auringonlaskuja oli mukava ihailla.
Aloitimme juttujen kirjoittamisen, jotta sukulaiset pysyvät kärryillä mitä meidän lomalla tapahtuu. Matkustamme yleensä sesonkien ulkopuolella eli talvella ja satunnaisesti keväällä ja syksyllä.
Asuntoautolla ajelemme yleensä ilman sen suurempaa suunnitelmaa - suunta on nenän kanssa yhteneväinen. Toisinaan ajetaan enemmän päivässä ja toisinaan ollaan paikoillaan, kun löydetään hyvä paikka.
Maailma on avoin ja matkailu avartaa :)
Näytä kaikki käyttäjän annejajuhani artikkelit
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 