13.-14.1.2022 Kikopark, tyhjä arpa Moncofassa ja jatkoimme matkaa Benicàssimiin, Boneterraan

Kikoparkissa vietimme yhteensä siis 2 yötä. Meillä oli käytössä vain kylmä vesi asuntoautossa, mutta se ei oikeastaan haitannut, koska pesuhommat eli suihku ja tiskaus sujui loistavasti campingin tiloissa. Olemme olleet siis täällä aikaisemminkin ja tiesimme mitä odottaa. Kikoparkin ehdoton bonus on kaunis hiekkaranta.

Aurinkoinen aamu Kikoparkissa, Olivassa.
Meidän asuntoauto. Meillä on muuten aivan loistava tuulilasin peite.

Kävimme kävelyllä rannalla pariin kertaan ja koirat nauttivat olostaan. Kuten myös me. Respan kohdalta koiria ei saa viedä rannalle, mutta kun menee alueen oikeaan laitaan, niin sieltä pääsee rannalle ihan luvan kanssa. Respan kohdan on campingalue varmaankin halunnut rauhoittaa auringonottajille. Monesti Espanjalaisilla rannoilla oli kielto, että koiria ei saa viedä rannalle maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana, mutta talviaikaan saa koiratkin juoksennella siellä. Me olemme vastuullisia koiranomistajia ja keräämme koiriemme kakkajätökset rannaltakin mukaan.

Matkalla rannalle.
Hiekan seassa kasvoi kukkivia kasveja. Lajia en osaa sanoa.
Rannalla oli jotain turpeenoloisia möykkyjä. En tiedä mitä olivat, mutta eivät murisseet eivätkä näyttäneet kieltä, joten olivat ehkä vaarattomia.
Photobomberi rantakuvassa.
Tämän tyyppinen kuva oli tarkoitus ottaa 🙂
Chilin piti ottaa selvää mitä aidan toisella puolella oli.
Siellä oli veneitä.
Kikoparkin suihku-ja WC-tilat olivat siistit ja kohtuullisen toimivat. Kohtuullisen vaan siitä syystä, että en pidä kiinteistä suihkuista.
Kikoparkissa on myös hotelli ja spa-osasto.
Kahvila oli täynnä saksalaisia seniorikansalaisia. Meneillään oli bingo! Taustalla alueen respa.
Tässä kuvassa vasemmalla seinustalla tuolla edempänä on pesutupa pyykkien pesua varten ja oikealla puolella on pieni kauppa, josta sai peruselintarvikkeita. Kunhan ei mennyt paikalle siestan aikaan…
Alueen kartta. Tässä näkyy tuo kaikkein oikeimman puoleisin laituri, josta pääsi koirien kanssa rannalle.
Aurinko alkaa painua mailleen.

14.1.2022 aamulla heräsimme vesisateeseen. Mikään rankkasade ei ollut kyseessä eikä se edes kestänyt pitkään, mutta oli sen verran harvinainen tapahtuma, että piti mainita 🙂

Pientä sadetta ilmassa.

Pakkasimme auton matkakuntoon, minä otin koirat mukaani ja lähdin kävelemään jo edeltä kohti isompia teitä. Juhani kävi maksamassa yöpymisemme ja sai meidät pian kiinni ja mekin pääsimme auton kyytiin. Kävimme Olivassa tankkaamassa funkkistyylisellä huoltoasemalla ja jatkoimme matkaa kohti Valenciaa ja vara-osakauppaa (Van-House.es). Olimme pari päivää pärjänneet ilman lämmintä vettä ihan hyvin, mutta onhan se lämmin vesi kiva olla olemassa.

Äkkiä se sade loppui. Kuvassa meidän asuntoauto parkissa respan luona.
Aika hieno huoltoasema, kun verrataan nykyisiin laatikoihin.
71 km Valenciaan.
Saattoivat olla appelsiinipuita tien poskessa.
Matkan varrella oli vähän maisemaakin.
Lähestyttiin Valenciaa. Tuo Massanassan kauppakeskus kuulosti vähän hassulta 🙂

Saavuimme Valenciaan ja yritimme osua Van-Housen myymälään, mutta totesimme, että meidän Concordella ei ole mitään asiaa niin kapeille ja korkeusrajoitetuille kujille. Plan B käyttöön ja Juhani pisti auton parkkiin tienlaitaan ja lähti kävelemään loput 200 metriä kohti kauppaa. Minä jäin koirien kanssa vahtimaan autoa. Pian Juhani saapuikin takaisin autolle tyytyväisenä, koska oli löytänyt kaiken tarpeellisen ja vähän enemmänkin.

Tässä sitä odotellaan Juhania saapuvaksi takaisin.

Ajoimme seuraavaksi Moncofaan, jossa tarkoituksemme oli yöpyä. Kävimme ensin kaupassa Masymas -nimisessä liikkeessä. Minulle ei selvinnyt miksi kaupan pihan liikenne oli brittiläistä tyyliä.

Masymas supermercado.
Jos katsotte kuvaa tarkasti, niin Stop-viivan jälkeen oikealla puolella on vastaantulevien kaista ja vasemmalla puolella etenevien kaista. Vähän niin kuin Briteissä.
Chili tapasi tämän koiran, joka siis itse heittäytyi seljälleen..
Masymasissa on ihan oikea itsepalveluvaaka. Sai itse punnita hedelmät.

Kaupan jälkeen suuntasimme Camping Monmariin – vain huomataksemme, että tänne alueelle koirat eivät ole tervetulleita. Vähän matkan päässä oli seuraava campingalue. Juhani kävi kävelemässä siellä ja totesi, että ei ole meidän paikka. Isolle autolle liian paljon hankalia ja ahtaita kulmia ja plotit vähän liian pieniä. Ja niinpä matka jatkuu…

Google esille ja löysimme Benicàssimista Bonterra nimisen alueen. Ei olla ikinä käyty siellä, joten oli hyvä tehdä tutustumisreissu uuteen alueeseen. Matkaa siis.

Lähestyimme Benicàssimia melkoisen kapeata tietä.

Saavuimme kaupunkiin ilmeisesti jotenkin takakautta, mutta löysimme aivan loistavan näköalapaikan, joten pieni kiertely ei haitannut. Tämän artikkelin kansikuva on sieltä näköalapaikalta otettu.

Kuva ei tee oikeutta mäen jyrkkyydelle.
Huipulla oli hienot maisemat.

Pääsimme parkkiin hylättyämme ensimmäisen, vähän liian pienen plotin. Tällä alueella puiden ensimmäiset oksat ovat metrin verran korkeammalla kuin monilla muilla alueilla. Ja se on hyvä se.

Bonterran alue. Täälläkin oli mökkejä vuokrattavana.
Näkymä meidän etulasista pari päivää.

Juhani vaihtoi rikkoontuneen T-liittimen tilalle uuden ja vaihtoi vähän letkuakin siinä samassa. Ja kas – meillä tuli taas lämmintä vettä. 😀

Vara-osat koirankupissa.
Oikealla vanha T-liitin ja vasemmalla se uusi. Ei varmaankaan tarvitse selityksiä, miksi toi vanha kuoleentui.

Palaamme asiaan

Anne ja Juhani, Chili ja Coffee

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s