Olimme lähteneet Marttyyrien kylään Saint-Junienista, joka oli talvisaikaan omatoiminen campingalue. Henkilökuntaa ei ollut paikalla ja automaattiin maksamalla pääsi sisään alueelle. Alueella oli kuitenkin resparakennus ja myös mökkejä vuokrattavaksi. Alueen naapurissa oli jalkapallokenttä. Ihan mukava alue, mutta vähän vinot ruudut. Ja meillä ei vieläkää ole sitä automaattisesti auton tasaavaa järjestelmää…


Marttyyrien kylän jälkeen ajelimme yöksi Toulon-sur-Arroxiin.
25.1.2022
L’Arrouxin alue oli varmasti varsinkin kesällä mukava alue. Vieressä virtasi joki (nimeltään Arroux) ja muutenkin paikkakunta vaikutti mukavalta.


Kun poistuimme kaupungista, meidät ympäröi aika sankka sumu. Näkyvyyttä oli pahimmillaan varmaan 5 metriä. Onneksi sumu alkoi helpottaa, kun matka eteni.


Pysähdyille Seurreen kauppaan ja tankkaamaan. Lopulta aurinkokin näyttäytyi.






Saavuimme illaksi Bad Bellingeniin, jossa olemme aikaisemminkin olleet. Siellä on oikein mainio matkaparkki. Vieressä on kauppa ja spa/uimahalli.
Juhani jäi laittamaan ruokaa, kun minä lähdin koirien kanssa ulos. Tapasimme läheisessä puistossa karḱeakarvaisen mäyräkoiran Brunon. Brunon isäntä heitteli tennispalloa Brunolle ja Chilille vuoron perään. Heillä oli kaksi tennispalloa mukana. Tuli koirien liikunta-annoskin täyteen, kun Coffee, mitään palloista ymmärtämättä, juoksenteli muiden mukana.


26.1.2022 Colmariin Ranskaan
Aamulla kävin taas koirien kanssa ulkona lenkillä. Meidän eilinen palloleikkien paikka osoittautui olevan minigolfradan piha.





Matka jatkui kohti Colmaria. Meiltä puuttui Colmarin Starbucksin YAH muki, joten se oli hyvä syy vierailla kaupungissa.


Colmar on n. 70 000 asukkaan kaupunki. Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 884 ja Colmarille myönnettiin vapaakaupungin status v. 1226. Vuonna 1632 kaupungin valloittivat ruotsalaiset, jotka onnistuivat hallitsemaan kaupunkia 2 vuotta. Kaupunkiin perustettiin ensimmäinen kirjasto vuonna 1634. Vuonna 1673 ranskalaiset valloittivat kaupungin ja vuosina 1873-1918 kaupunkia hallitsivat saksalaiset. Vuonna 1918 kaupunki palautui Ranskan hallintaan. Vuosina 1940-1945 kaupunki kuului Saksalle, kunnes sodan jälkeen hallinta palautui Ranskalle. Näillä Ranskan ja Saksan rajakaupungeille on aika normaalia, että valtio mihin kuulutaan, vaihtelee aika ajoin.

Saimme asuntoauton parkkiin erään kadun varteen n. 700 metrin päästä Starbucksista. Loistavaa! Saadaan pieni kävelylenkki ja koiratkin saa vähän liikuntaa. Ihailimme kaupunkia ja löysimme Starbucksin. Sain mukin ja lähdimme hieman muunneltua reittiä takaisin asuntoautolle.






Meitä hieman häiritsi meitä seurannut vanhempi mies. Hän söi patonkia ja selkeästi meni sinne minne mekin. Olimme vähän huolissamme siitä, että onko hän mahdollisesti tarkkailija, joka pitää meitä silmällä, kun joku tyhjentää meidän asuntoautoa. Meillähän on kerran tyhjennetty tällä taktiikalla pakettiauto Tallinnassa (mitään arvokasta varkaat eivät saaneet, kun heille ei kelvannut hallitunkki, Juhanin vaelluskengät tai mun keskeneräinen sukankudin. Tosin he veivät meidän likaiset alushousut).




Pistimme tossua tossun eteen kohti autoa. Helpotukseksemme asuntoauto oli ihan oikealla paikalllaan ja mitään ei ollut viety. Meillähän on varsinaisen lukon lisäksi turvalukko auton ovessa. Sen auki saaminen vaatii enemmän toimenpiteitä, kuin mitä ruuvimeisselillä saa aikaan.

Jatkoimme matkaa ja Rhenuksen kohdalla saavuimme Saksaan. Saksassa huomiomme kiinnittyi ilmaisiin koronatestauspisteisiin. Juhani olisi halunnut käydä McDonaldsilla hakemassa välipalan, mutta Juhani ei päässyt sisään ravintolaan, joten hänelle ei myyty mukaan mitään, koska Juhanilla on vaan 2 rokotusta eikä ollut tuoretta negatiivista koronatestiä. Eli siis Mäkkäristä ei saanut ostaa ruokaa ilman negatiivistä koronatestiä! Minä olisin 3 rokotuksen kanssa saanut käydä sisältä ostamassa ruokaa, mutta ei sit enää jaksettu. Saksassa rokottamattomien elämä alkaa olemaa jatkuvaa nenänkaivelua.

Heidelbergissa vierailimme Fritz Berger -matkailuautotarvikeliikkeessä. Koska kauppa ei ole välttämättömiä elintarvikkeita myyvä liike, myyjän oli tarkistettava meidän koronapassit. Meillä koroapassin näyttö onnistuu helposti, koska meillä on puhelimessa Ranskan julkaisema AntiCovid appi. Sinne on ladattu koronapassi ja se on nopeasti sieltä haettavissa.
Ostimme Fritz Berger liikkeestä uuden telkkarin, kun se vanha ei suostunut enää toistamaan DVD-levyjäkään. Meillä on viimeiset muutamat illat ollut aika hiljaisia, kun asuntoauton netti ei ole suostunut toimimaan ja telkkarikin on ollut hyödytön. Ollaan vaan tuijoteltu toisiamme silmiin… 😀

Parkkeerasimme Mannheimiin illaksi. Huomenna matka jatkuu 🙂
Anne ja Juhani, sekä matkapuudelit Chili ja Coffee