Lähdimme Bremenistä kohti etelää. Eteneminen oli paikka paikoin aika hidasta, koska joka puolella oli tietöitä. Lengerichin kohdalla pidimme kauppatauon.
Vähän päälle 400 km ajettuamme oli aika pistää pyörillä kulkeva kesämökkimme parkkiin yöksi. Pienen googlailun jälkeen löysimme meille ennestään tuntemattoman stellplatzin Niedenmendigistä. Paikka oli sähkö- ja maksuautomaateilla varustettu isohko parkkipaikka. Kesäisin sieltä saa myös vettä, mutta nyt vettä ei ollut tarjolla. Mehän ollaan tällä hetkellä pelkän pulloveden varassa, koska Suomessa vedet olisivat jäätyneet, joten vesijärjestelmä oli tyhjennetty jo alkusyksystä. Ja olemme toiveikkaana joka paikasta yrittäneet saada vettä, mutta ilman tuloksia. Mutta yllättävän pitkälle pärjää 1,5 litran vesipullolla, kun käy ilta- tai aamupesulla 🙂
Sähköä alueella sai automaatista 50 sentin kolikoilla. Hinta oli n. euron kilowatti. Ihan toimiva konsepti eli ei valittamista.
Niedermendig on osa Mendigin pikkukaupunkia. Asukkaita kaupungissa on n. 9000.
20.12.2022 Niedermendigistä Printegardeen, Ranskaan
Aamulla lähdimme eteenpäin läpi pikkukaupungin kapeiden katujen. Meidänhän piti alkuperäisen suunnitelman mukaan mennä Sveitsiin jouluksi, mutta leirintäalue, jota olimme kaavailleet joulunviettopaikaksi, ei sallinut kuin yhden koiran/matkailuauto. Meillä on kaksi koiraa, joten paikka ei tullut kysymykseen. Nyt olimme siis ajelemassa kohtuu nopeasti Saksan ja Ranskan läpi kohti Espanjaa ja Torreviejaa jouluksi.
Luxemburgissa ajoimme vahingossa tankkauspaikkamme ohi (tietyöt hämäsivät) ja jouduimme tekemään u-käännöksen. Yritimme toki tankata parilla muulla asemalla moottoritien ulkopuolella, mutta olivat niin pieniä asemia (siis oikeasti meidän auto oli liian iso pihaan), että ei jaksettu alkaa sorvamaan autoa niihin. Palasimme takaisin motarille ja menimme Berchemin Shellille… vain havaitaksemme, että huoltoasemalla ei ollut sähköä. Ja kun ei ole sähköä, niin ei saa tankattua, kun pumput toimivat sähköllä (mitä ei aina tule ajatelleeksi). Eikä saatu kauan kaivattua kahvia (meillä on tietenkin oma kahvinkeitin mukana, mutta olimme makustelleet mielessämme Starbucksin kahvia, joten sitä teki mieli). Vessassa sentään toimi hätävalot, mutta koppiin mennessä piti laittaa puhelimesta taskulamppu päälle, että näki missä asiat ovat. Olishan se ollut vähän noloa istahtaa istuimen ohi 🙂
Ajoimme moottoritietä takasin pohjoiseen muutaman kilometrin ja teimme u-käännöksen palataksemme Shellin kohdille, mutta tien toiselle puolelle. Aralilla oli sähköä ja saimme tankattua dieseliä hintaan 1,6 ja rapiat euroa litralta. Sisältä Auchenin kaupasta kävimme ostamassa kahvipapuja, kun olivat puolet halvempia kuin Suomessa. Luxemburghan on kuuluisa siitä, että rajakaupat myyvät tupakkaa ja polttoainetta erittäin halvalla.
Pari sanaa Luxemburgista: Luxemburg on suurherttuakunta, jossa puhutaan luxemburgia, saksaa ja ranskaa. Se on todella pieni valtio eli Suomeen verrattuna Luxemburgin koko on vajaat 30 % Uudenmaan pinta-alasta. Asukkaita maassa on suunnilleen saman verran kuin Helsingin kaupungissa.
Oli taas aika majoittua yöksi. Ajoakin oli kertynyt jo 800 km. Yritimme päästä sisään de Lo Roche de Glun alueelle, mutta emme löytäneet autosta Camping-Car Park -korttia. Yritimme ostaa uuden kortin alueen automaatista, mutta nettiyhteydessä oli jotain vikaa. Eli eivät auenneet portit yösijan etsijöille.
Onneksi vartin ajomatkan päässä oli Au fil du Rhone le Voulte -alue, jonka automaatista saimme uuden kortin ja pääsimme yöpymään. Alue oli oikein toimiva kahden kokoisine ruutuineen. Yöpyminen maksoi 17 euroa
Koirien kanssa käytiin vielä pienellä iltalenkillä, söimme iltapalan ja sitten olikin aika mennä nukkumaan.
Huomenna matka jatkuu.
Anne ja Juhani sekä Chili ja Coffee
#karavaanari #caravan #vanlife #matkailuauto #matkailuautollaulkomaille
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 