Sellainen hauska asia täällä Espanjassa asumisessa on, että nyt muutaman viikon jälkeen huomaa veden kalkkipitoisuuden. Minunkin ohut hiuslaatuni muuttuu paksumman oloiseksi, kun vedessä on tarpeeksi kalkkia. 🙂 Siis paksumman oloiseksi, ei paksummaksi.

Meidän edessä ollut naapuri lähti loppiaisen jälkeen.

Kävimme Alicanten Outlet Centerissä katsomassa josko kaupasta löytyy jotain mitä ilman ei voi elää. No ei löytynyt. Paitsi, että Juhani osti uudet kesäCrocsit. Edellisistä alkoi tulla vettä ja hiekkaa läpi päkiän kohdalta… Ruokakaupasta löysimme taas syötävää.

Yritin houkutella Juhania ostamaan vähän repäisevämmän väriset Crocsit, mutta ei tulosta. Hää osti tumman siniset.
Aurinko alkoi laskea…

Auringonlaskut täälläpäin on kyllä ihan parasta. Värit on huikeat.

Sinne se aurinko taas meni vuorten taakse.

10.-11. päivien kieppeillä mulle iski joku allergeeni. Ulkona yskästä ei meinannut tulla loppua ja nenästä vuosi koko ajan jotain. Jouduin ulkona hengittelemään nenäliinan läpi ja nauttimaan ylimääräisiä antihistamiineja. Epäilemme, että lämmin keli oli saanut sypressin kukkimaan normaalia aikaisemmin tai normaalia runsaammin. Seuraavat muutama päivä meni pienessä kuumeessa ja sairastaessa.

Piti saada vähän C-vitamiinia ja tämä on ainoa oikea tapa syödä mehukkaita appelsiineja.

Joskus minulta kysytään, että mitä kaikkea otamme mukaan reissuun. Mun bravuuri on pieni sivuapteekki. Minulla on mukana suurin piirtein kaikkiin tapauksiin jotain. Tällä kertaa onneksi mukaan oli jäänyt apteekin yskänlääkettä, jotta selvisimme pahimman yskän ohi.

Meillä on maksettuna oleskelu täällä 15.1.2023 asti eli silloin on lähdettävä kohti pohjoista ja kotia. Pikkuhiljaa, mutta kuitenkin.

Palaamme.

Anne ja Juhani ja pari toimeliasta puudelia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s