21.1.2023 Saint-Genis-de-Saintognesta Saumurin panssarimuseon kautta Villebernieriin
Yöllä oli ollut kylmä. Eikä aamullakaan ihan hirveen lämmintä ollut. Olen tullut siihen tulokseen, että sandaalit voi tämän matkan osalta arkistoida, kun ei ole käyttöä enää. Mutta aurinko paistoi ja se oli mukavaa.
Tämä alue oli vähän suurempi parkkipaikka keskellä kylää. Hyvin toimiva. Menossa juuri harmaavesien tyhjennysIllalla täällä oli enemmän autoja, mutta monet lähtivät jo aikaisin aamulla.Nurmikko huurteessaKylän laitamilla ollaanAamulenkillä.Missä sää viivyt!? Meillä kiire sisälle, ettei Juhani karkaa!Vähän lasinen kuva, mutta otettu sivulasin läpi. Matkaparkin osoite on Rue Fanny, joka englannissa tarkoittaa suurinpiirtein Pimppakatua. En tiedä kuka tai mikä tämä alkuperäinen Fanny on ollut, mutta hymyiltiin tälle ääneen 🙂Perinteinen ranskalainen talo. Oikein viehättävä.En tiedä varmasti mikä maatalouteen liittyvä tuotantolaitos tuo on, mutta saattais olla viiniin liittyvä tai ehkä viljaan.
Talvella avoinna olevien museoiden löytäminen on aina vähän arpapeliä, mutta Saumurin (siis paikkakunta Saumur, ei se ompelukone) panssarimuseo näytti olevan auki. Tai siis museon oikea nimi on Musée des Blindés.
Ajomatkaa Saint-Genis-de-Saintognesta Loiren laaksossa sijaitsevaan Saumuriin oli vajaat 230 km. Mikäs siinä oli ajellessa auringonpaisteessa läpi kauniin ranskalaisen maaseudun.
Ei löytynyt meille parkkipaikkaa, joten parkkeerattiin kolmeen ruutuun.
Saavuimme museolle ja jalkauduimme. Sisäänpääsymaksu oli 10 e/hlö. Mehän ollaan vierailtu aika monessa toiseen maailmansotaan keskittyvään museoon, mutta tämä museo oli vähän erilainen. Siellä oli toki WW2 aikaista kalustoakin, mutta myös paljon muuta. Museossa on näytillä yhteensä 150 tankkia, 35 panssaroitua ajoneuvoa ja 35 tykkiä. Kalustoa on 17 eri maasta ja kokoelma painaa yhteensä n. 7000 tonnia eli 7 miljoonaa kiloa. Kalustoa on vuodesta 1917 vuoteen 1993. Kaikkia tankkeja ei ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista pitää esillä yhtäaikaa. Tämä on kuulemma maailman suurimpia panssarimuseoita.
Musée de Blindés ulkopuoleltaMielenkiintoisesti maalattu rakennus.
Nykyisen maailmantilanteen vuoksi panssarivaunut ovat hyvin mielenkiintoisia ja olikin kiva nähdä kuinka isoja kapistuksia ne oikeastaan ovat. Ja vuorostaan, että kuinka pieniä ensimmäiset panssaroidut ajoneuvot olivat. Sodankäynnin kannalta panssarivaunut ovat muuttaneet maalla tapahtuvia taisteluja 1800-luvun hevosvetoisten kulkuneuvojen aikakaudelta hurjasti. Panssarimuseon rinnalla mainostettiin toista museota, jossa käsiteltiin nimenomaan hevosten aikaḱauden sodankäyntiä.
Melko makaaberi nimi tankille: Fleur D.Amour eli Rakkauden kukka.Pienehkö tankki.Siinä niitä nyt on: brittiläisiä panssarivaunuja eli tankkeja.Oli se aika vakuuttava ilmestys toi brittiläinen tankki.Panssaroituja sota-ajan ambulansseja.Tämä oli ilmeisesti joku kuljetustankki.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on sellainen asia, että syy miksi panssarivaunuja kutsutaan tankeiksi (tank=säiliö), tulee ensimmäisen maailmansodan ajoilta, jolloin britit laivasivat panssarivaunuja Manner-Eurooppaan taistelutehtäviin. Hämäämistarkoituksessa rahtikirjoissa luki ’Watertanks for Mesopotamia’ (”Vesisäiliöitä Mesopotamiaan”).
Taitaa olla aavikkosotaan suunniteltu tankki. Mielenkiintoinen on kuitenkin tuon rakenne…… joka muistuttaa tilkkutäkkiä.Ranskalaisten tankkien evoluutiota.Kylmän sodan aikaisia juttujaTässä on havainnollinen esitys D-Dayn tapahtumista eli toisen maailmansodan yksi tärkeimmistä hyökkäyksistä Euroopan vapauttamiseen Natsi-Saksan vallan alta. Utah, Omaha, Gold, Juno ja Sword olivat koodinimiä eri joukkojen hyökkäyspaikkoihin. Hyökkäys alkoi 6.6.1944 ja jatkui monta kuukautta. Yleensä kuitenkin puhutaan D-Daystä sodan loppumisen taisteluna.Sodanaikainen ambulanssi. Mielenkiintoiseksi tämän kuvan tekee toi mustavalkokuva, tuossa edessä.Naiset kutovat ilmeisesti sukkia, koska on 4 puikkoa käytössä.MiinanraivaajatankkiYksityiskohta pienoismallista.Tämä oli myös pienosmalli. Ratikka ei pääse eteenpäin, koska pommitus on tuhonnut kiskot ja kadun.Vastarintaliikkeen toimintaa.
Yöksi menimme matkaparkkiin Camping-Car Park Villebernieriin. Alue oli rauhallinen ja sijaitsi ulkoilureittien varrella. Me emme saaneet sähköä tänä yönä, koska alueen pääsulake oli simahtanut (tämän meille kertoi aamulla oveen koputtanut vikaa korjaamaan tullut huoltomies).
Alkoi taas ilta saapumaan.
Tässä se meni tämäkin päivä. Mielenkiintoisia asioita tuli opittua.
Aloitimme juttujen kirjoittamisen, jotta sukulaiset pysyvät kärryillä mitä meidän lomalla tapahtuu. Matkustamme yleensä sesonkien ulkopuolella eli talvella ja satunnaisesti keväällä ja syksyllä.
Asuntoautolla ajelemme yleensä ilman sen suurempaa suunnitelmaa - suunta on nenän kanssa yhteneväinen. Toisinaan ajetaan enemmän päivässä ja toisinaan ollaan paikoillaan, kun löydetään hyvä paikka.
Maailma on avoin ja matkailu avartaa :)
Näytä kaikki käyttäjän annejajuhani artikkelit
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 