Vuoden ensimmäisenä päivänä emme saaneet mitään järjellistä tehtyä: kävimme ajelulla etsimässä kaupan ja avoinna olevan apteekin, jotta Juhani sai vähän droppia yskäänsä, mutta siinä se sit olikin.
Tänä aamuna olimme suunnitelleet menevämme Gibraltarille tutustumaan kaupunkiin vähän tarkemmin. Mehän olimme Fuengirolassa vuonna 2004, joten olemme kertaalleen nämä pakolliset jo käyneet, mutta aina niistä jotain mukavaa löytää uusintavisiitillä.
Juhani sanoi, että kun tullaan reissusta niin mennään lekurin puheille. Hää ei nimittäin nukkunut kovin hyvin, kun yskä valvotti. Muutimme suunnitelman kuitenkin niin, että ekaks käydään lääkärillä ja sit jos aikaa jää, niin lähdetään reissuun. Etsimme siis netistä matkavakuutusyhtiön yhteistyölääkäriaseman ja suunnistimme lähimmälle sellaiselle tuohon Fuengirolaan vain todetaksemme sen olevan sulki. Seuraava vaihtoehto oli suunnistaa Benalmedenassa sijaitsevaan saman yhtiön sairaalaan ja eiku matkaan.
Löysimme uuden uutukaisen sairaalan ja meille kerrottiin, että pitää mennä Emergencian puolelle, kun vastaanotto on suljettu, kun on pyhä.
Niinpä jonotimme ilmoittautumaan ensiapuun. Tiskillä oli tehokkaan näköinen vaaleaverikkö, joka kysyi asiaamme ja kansallisuuttamme. Kuultuaan, että olemme Suomesta, hän vaihtoi suomen kielelle ja niinpä saimme ohjeet miten toimia 🙂
Vastaanottovirkailija kertoi, että nyt maanantaina uuden vuoden vaihteen jälkeen on pyhä, koska kun joku pyhä osuu sunnuntaille (nyt siis uuden vuoden päivä), niin sen ei anneta mennä hukkaan vaan silloin seuraava arkipäivä on pyhä, koska muutenhan menisi yksi palkallinen vapaapäivä siinä sunnuntaissa hukkaan, kun se olis muutenkin vapaa… Jep! Ja meillä Suomessa on juhannuskin siirretty viikonloppuun, ettei tarvii pitää keskellä viikkoa vapaata…
Saavuimme siis sairaalaan klo 11.10 ja asetuimme jonoon odottamaan vuoroamme. Siinä odottelun lomassa oli hauska tutkia paikallisten tapoja (vaikka tämä Xanit olikin kansainvälinen sairaala, niin yllättävän paljon oli myös paikallisia asiakkaita). Täällä tuntui olevan tapana, että kun mummo sairastuu, niin mukaan lähtee ainakin 2 tai 3 ihmistä. Mukana tuntui olevan pari omaa lasta ja lapsenlapsi tai sitten mukana oli oma sisko ja veli. Lapsilla oli hyvin usein mukana koko perhe eli vanhemmat ja 2-3 lasta. Olipa vielä joillakin mukana isoäitikin viihdyttämässä terveempiä lapsia. Kukaan ei ollut lääkärikäynnillä oikeastaan yksin… 🙂
Odotimme aikamme ja odotimme sitten vielä lisää. Tuli jotenkin kotoinen olo – dejavue Jorvin päivystyksestä. Tosin täällä ei jonon ohi kiilannut yhtään liian matalassa vedessä uinutta kännikalaa. Klo 13.36 Juhani vihdoin kutsuttiin sisään – terveydenhoitajan vastaanotolle. Siellä mitattiin kuume, happisaturaatio ja pulssi. Ja taas penkille odottamaan.
Lääkäri kutsui lopulta Juhanin klo 14.40 sisään vastaanotolle ja klo 14.50 marssimme ulos sairaalasta diagnoosin kanssa (keuhkoputkentulehdus). Reseptillä oli antibioottikuuri, 600 mg Neobrufenia ja Actithiol jarabe nimistä yskänlääkettä. Reseptin mukana tuli toinen paperi, jossa oli kerrottu minuutin tarkkuudella tapahtumat sairaalassa ja tutkimusten tulokset. Eli asiakas sai mukaan oman epikriisinsä.
Suuntasimme Benalmadenaan syömään, koska vatsat murisivat jo aika infernaalisesti. Löysimme oivan intialaisen paikan ja söimme maukkaan ruuan suurella ruokahalulla. Oli muuten parasta naan leipää ikuna.
Emme löytäneet auki olevaa apteekkia ennenkuin Fuengirolassa. Lääkkeet maksoivat yhteensä 15,57 euroa, joista 11,02 euroa oli antibioottien osuus ja 1,97 e oli 40 kpl 600 mg Neobrufenia (Suomessa Burana) ja yskänlääke maksoi 2,58 e. Että silleen…
Matkalla hotellille poikkesimme vielä Lidlissä. Vastustimme suuren kiusauksen ostaa viskiä 0,70 L pullon hintaan 5,99 e (3 vuotiasta). Tyydyimme leipään ja pieneen purtavaan ja suuntasimme hotellille.
Olipas mielenkiintoinen päivä. 🙂
Huomenna yritetään Gibraltarille uudestaan.
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 