Jätimme Grenoblen taaksemme ja otimme suunnan kohti Sveitsiä ja Geneveä. Eilinen terrorihyökkäys Pariisissa Charlie Hebdo -lehteä vastaan näkyi myös moottoriteillä, sillä jokaisella moottoritien opaskyltissä luki ’Je suis Charlie’ eli ’minä olen Charlie’.
Halusimme tankata Ranskan puolella ennen kalliiksi tiedettyä Sveitsiä, joten pysähdyimme huoltikselle ja ostimme myös Sveitsin Vigneten. Vignette on Sveitsissä sama kuin tietullit Ranskassa eli sen myynnistä valtio kerää tuloja. Vuoden voimassa oleva Sveitsin vignette maksoi 33 euroa, joka tuntuu kohtuulliselta Ranskan tietullien jälkeen. Saavuimme Sveitsin rajalle ja jouduimme pysähtymään jonoon. Suomalainen auto ei taaskaan kiinnostanut Sveitsin tullimiehiä ja kun huomasivat vigneten ikkunassa, niin vinkkasivat eteenpäin.
Ranskassa autoilijat ajavat kuin ne kuuluisat siat, joilla on pullo istumalihasten välissä. Ja espanalaisissa on vähän samaa vikaa eli nopeasti pitää päästä joka paikkaan. Ja kyllä ne on sen näköisiä niiden autotkin, että korvakuulolla ajetaan ja kovaa. Olikin helpotus saapua Sveitsiin, jossa kuljettajat ovat kohteliaita ja ajonopeudet ovat kohtuullisia. Ja autot yleensä ehjiä pelleiltään.
Saavuimme Geneveen ja parkkeerasimme auton parkkitaloon. Suurella aukiolla parkkihallin yllä oli sirkus/tivoli, jonka olisi avautunut vasta myöhemmin illalla, joten ei jääty odottelemaan. Käytiin kahvilla ja lähdettiin kohti Patek Philippe -museota. Löysimme paikan, mutta pettymyseksemme museo oli suljettu joulutauon ajan.
Etsimme seuraavaksi matkamuistomyymälää, mutta vesiperä tuli siitäkin. En muuten ole ikuna ennen voinut välttyä matkamuistomyymälältä suuressa kaupungissa. Totesimme, että tämä kaupunki oli nyt tässä ja jatkoimme kohti seuraavaa yöpymispaikkaamme eli Lausannea.
Lausanneen oli matkaa n. 6o km ja olimme varanneet yöpymisen Hotel Agora Swiss Nightiin. Yö keskellä kaupunkia, mutta rauhallisella alueella sijaitsevassa hotellissa, maksoi 90 euroa ilman aamiaista. Hotelli oli oikein hyvä. Huone oli siisti ja moderni ja sänkykin oli kohtuullinen. Hotellilta oli n. 5 minuutin kävelymatka rautatieasemalle, jonne saimme auton yöksi parkkiin. Sisäänkirjoittautuessamme saimme lisäksi päivän ilmaisen matkustusoikeuden kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin. Suosittelemme. 🙂
Jätimme tavarat hotellille ja lähdimme vähän tutustumaan kaupunkiin. Huomasimme aika nopeasti, että Sveitsin maine kalliina maana ei ole liioiteltu. Ravintoloiden ruuat maksoivat 20-40 euron kieppeillä (halvin pitsa oli tosin 15 euroa), joten teimme poikkeuksen ja söimme Burger Kingissä. Paluumatkalla katselimme paikallisia asuntoilmoituksia ja totesimme, että Helsinki ei ole ollenkaan kallis. Lausannen kaupungin alueella 2 huoneen ja keittiön 70 neliön asunnon vuokra oli n. 2000 euroa ja talojen hinnat alkoivat 800 000 eurosta. Nähtiin myös 4 000 000 euron taloja myynnissä.
Sveitsi on kummajainen maailman maiden joukossa. Maalla ei ole varsinaista valtionpäämiestä ollenkaan, vaan valta on 7 jäsenisellä liittoneuvostolla. Sveitsissä kansanäänestyksiä käytetään yleisesti. Sveitsin väkiluku on noin 8 miljoonaa ja maan pinta-ala on noin puolet Länsi-Suomen läänistä. Maa liittyi YK:hon vasta vuonna 2002 eikä se kuulu EU:hun. Maassa on 26 kantonia, joilla on suuri valta itsenäisesti päättää asioistaan. Tästä esimerkkinä voidaan mainita, että Appenzell Innerrhodenin kantoni salli viimeisenä kantonina naisten äänioikeuden vuonna 1990. Sveitsiläiset ovat kohtuulisen vauraita; keskimääräinen varallisuus on 394 000 euroa (suomalaisten 124 000 euroa).
Lausanne puolestaan on roomalaisten aikoinaan perustaman leiripaikan pohjalle muodostunut kaupunki. Kaupunki sijaitsee melko jyrkällä rinteellä ja nousua kaupungin alaosista yläosiin on n. 500 metriä. Lausannessa on 132 000 asukasta ja siellä sijaitsee mm. Kansainvälinen Olympiakomitea.
Mutta nyt pää tyynyyn.
Anne ja Juhani
Anne ja Juhani maailmalla - Matkailuautolla maailmalle 